Noin kolmen vuoden aikana on fortumlaisille kertynyt paljon osaamista suuren voimalaitoksen purkamisesta. Jo etukäteen tiedettiin, että voimalaitoksen rakenne asettaa purkutyölle ja työturvallisuudelle haasteita. Tiedettiin myös, että 1970-luvun puolivälissä rakennetussa voimalaitoksessa on käytetty tänä päivänä vaarallisiksi haitta-aineiksi luokiteltuja eristysmateriaaleja. Työn edistyessä selvisi, että haitta-aineita oli käytetty jopa oletettua enemmän. Hyvää oppia tulevien voimalaitosten purkamisessa. Haitta-aineet hävitettiin pääosin kierrätys ja jäteliiketoiminnan Riihimäen laitoksella tai muissa sen vastaanottopisteissä.
Purkumateriaalista saatu kierrätettyä yli 90 prosenttia
Purkutyön suunnittelussa asetettiin yhdeksi tavoitteeksi kierrättää mahdollisimman paljon purettavasta materiaalista. Tämä tavoite toteutui, kun yli 90 prosenttia purkumateriaalista on saatu kierrätettyä. Osa voimalaitoksen laitteista on saatu myytyä muille voimayhtiölle tai siirrettyä varaosiksi Fortumin? omille voimalaitoksille.
Romumetallista on Suomessa ja maailmalla kova kysyntä. Suurin osa Inkoon metallista on toimitettu eri puolille Suomea uudelleen käytettäväksi. Muutama laivalastillinen metalliromua laivattiin Turkkiin käytettäväksi uudelleen rakennusteollisuuden raaka-aineena. Suurin osa purkutyössä syntyneestä betonista on murskattu ja puhdistettu. Betoni käytetään pääosin voimalaitosalueen tasaamiseen ja muun muassa vanhojen tuhka-altaiden täyttämiseen. Korkea kierrätysaste on erinomainen osoitus Fortumin materiaalien kierrätyksen osaamisesta ja uusien yhteistyöverkostojen luomisesta.
Oppimisen tuloksena Inkoossa on työskennelty jo yli kaksi vuotta ilman poissaoloon johtanutta onnettomuutta
Kiinteistöjen purkaminen on vaarallista työtä. Suuren voimalaitoksen purkaminen on vielä monta kertaa vaarallisempaa. Tämä todettiin myös Inkoossa. Ensimmäisten kuukausien aikana työmaalla tapahtui kaksi työtapaturmaa. Tilanteeseen reagoitiin yhtiön sisällä nopeasti ja hankkeessa toteutettiin lukuisia työturvallisuuteen liittyviä parannuksia. Koulutuksen, työtapojen muutosten ja huomion kiinnittämisen työturvallisuuteen ansiosta työmaalla on nyt toimittu kaksi vuotta ilman poissaoloihin johtaneita työtapaturmia. Upea suoritus vaikeissa olosuhteissa ja opetus siitä, että kun kaikki alueella työskentelevät noudattavat samoja ohjeita, sekä sisäistävät työmaan riskit ja työturvallisuuden merkityksen, voidaan suurenkin kohteen purkutyö tehdä turvallisesti.
Vanhat voimalaitosalueet uuteen käyttöön Suomessa ja Euroopassa
Inkoon voimalaitoksen purku-urakka päättyy heinäkuussa. Sen jälkeen tasattu ja siistitty alue odottaa uutta käyttöä. Voimalaitosalueen sijainti Inkoon Joddbölessä on ainutlaatuinen Suomessa. Alue sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lehtoasemasta. Alueella on poikkeuksellisen vahva sähköverkko, jäähdytysinfrastruktuuri ja syväsatama eli se olisi erinomainen sijoituspaikka esimerkiksi paljon sähköä käyttävälle ja jäähdytystä tarvitsevalle suurelle datakeskukselle. Fortum tekee aktiivisesti työtä houkutellakseen suurta noin 100 MW:n datakeskusta Inkooseen. Tämän kokoluokan datakeskus käyttää suuren määrän sähköä, mutta kerää ympärilleen myös toiminnalleen tarpeellisten palvelujen tarjoajia.
Hiilen käyttö vähenee voimakkaasti etenkin Euroopassa. Samalla lisääntyvät myös vanhojen voimalaitosten purku-urakat. Monissa kaupungeissa halutaan hyvillä paikoilla sijaitsevat voimalaitosalueet uuteen käyttöön. Vanhojen voimalaitosten purkaminen ja tonttien uudelleen käyttöönotto vaatii eritysosaamista– projektijohtaminen, materiaalin kierrätys, työturvallisuus, haitta-aineiden poistaminen ja käsittely vaativissakin kohteissa, korkeiden ja suurten rakennusten rakenteiden purkaminen sekä maa-alueiden kunnostus uusiokäyttöön. Tätä osaamista meille on kertynyt Inkoon hankkeesta runsaasti.
Inkoon hiilivoimalaitoksen viimeisen savupiipun räjäytys