Kuluttajamuovipakkausten kierrättäminen Suomessa ja myös maailmalla on verrattain tuoretta toimintaa, kun muita kotitalouksista kerättäviä jakeita kuten metallia, lasia, paperia tai kartonkia on kerätty ja kierrätetty jo vuosia. Kotitalouksista kerättyjen muovipakkausten määrät ovat kasvaneet viime vuosien aikana merkittävästi osoittaen konkreettisesti kiertotalouden arvon ja merkityksen kuluttajille.
Erilliskerätyn muovin määrän kasvu on tuonut mukanaan yhteisen haasteen kuluttajamuovipakkausten kierrätyksen järjestämisestä vastaavalle tuottajavastuuyhteisö Suomen Uusiomuoville sekä Fortumin muovijalostamolle, jonka käsittelykapasiteetti ainoana kotimaisena kuluttajapakkausmuovijätettä kierrättävänä laitoksena ei nykyisellään ole riittävä käsittelemään ja kierrättämään kasvavaa määrää kotimaista kuluttajamuovipakkausjätettä.
Kierrätysasteen kasvattaminen vaatii yhteistyötä ja uusia investointeja
Uuden jätelain tavoitteena on kierrättää minimissään 50 % markkinoille saatetuista muovipakkauksista vuonna 2025. Kierrätysaste lasketaan uuden laskentatavan mukaisesti uusiksi raaka-aineiksi kierrätettyjen muovipakkausten osuudesta suhteessa markkinoille saatettuihin muovipakkauksiin. Suomen Uusiomuovin mukaan markkinoille saatetuista muovipakkauksista kerättiin Suomessa hieman alle 40% viime vuonna ja uuden laskentatavan mukainen kierrätysaste oli hieman alle 20%.*
Fortum ja Suomen Uusiomuovi Oy allekirjoittivat keväällä jatkosopimuksen kuluttajamuovipakkausten kierrättämisestä, joka mahdollistaa kuluttajamuovin käsittelyyn tarvittavan kapasiteetin kasvattamisen ja muovin kierrätysasteen nostamisen Suomessa.
Fortumin osalta tämä tarkoittaa uuden sukupolven mekaanisen muovijalostamon suunnittelua, joka korvaisi nykyisen muovijalostamon Riihimäellä. Nykyisellä laitoksella Riihimäelle saapuvista kuluttajamuovipakkauksista pystytään kierrättämään eli jalostamaan noin 30-40% muovigranulaateiksi eli muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi, jolla voidaan korvata neitseellistä, fossiilipohjaista muovia.
Kuluttajamuovien mekaanisen kierrätyksen haasteena ovat olleet sekalaiset muovit, jotka eivät ole laadultaan riittävän tasaisia uusiokäyttöön kierrätysmuovigranulaatteina ja joiden käyttökohteiden löytyminen on ollut haaste. Fortum on solminut keväällä yhteistyösopimuksen Riihimäellä toimintansa aloittavan Wimao Oy:n kanssa sekamuovijakeen hyödyntämisestä kotimaisessa kuormalavatuotannossa, mikä tulee osaltaan parantamaan Fortumille saapuvan kierrätysmuovin hyödyntämistä uusiokäyttöön merkittävästi.
Edistyneet teknologiat avuksi tulevaisuudessa
Mekaanisen kierrätyksen ja uuden sukupolven laitoksen avulla kotimaista muovinkierrätystä pystytään tehostamaan huomattavasti tulevaisuudessa, mutta yksinään nämä keinot eivät riitä, vaan tulevaisuudessa mekaanisia kierrätysteknologioita on myös täydennettävä edistyneemmillä keinoilla. Vaihtoehtoina tällöin ovat mm. kemiallinen kierrätys tai jätteenpoltto yhdistettynä hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä (CCU). Nämä teknologiat sietävät huomattavasti paremmin heterogeenisia epäpuhtaita muoveja, jolloin nekin saadaan materiaaleina kiertoon.
Käytännön askeleita muovinkierrätyksen tulevaisuuden osalta on jo otettu mm. kemiallisen kierrätyksen tutkimushankkeessa Ruotsissa, missä Fortum on mukana yhdessä Borealiksen kanssa. Tutkimushankkeessa testataan ja arvioidaan, mitkä muovijätevirrat ja lajittelumenetelmät soveltuvat kustannustehokkaasti hiilineutraalin muoviteollisuuden kierrätysraaka-aineen tuottamiseen kemiallisen kierrätyksen menetelmin. Fortum tekee myös kehitystyötä hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen saralla. Tämä teknologia tulee tulevaisuudessa mahdollistamaan merkittävästi korkeamman kierrätysasteen muoveille ja monille muille haastaville materiaaleille.
*Muovipakkausten kierrätysaste 2020, Suomen Uusiomuovi Oy:n verkkosivut, 22.11.2021
**Tiedotetta oikaistu 1.12.2021
Aiemmin tiedotteessa kerrottiin, että uuden jätelain tavoitteena on kierrättää minimissään 50 % markkinoille saatetuista pantittomista muovipakkauksista vuonna 2025.