Ympäristöasiantuntija Satu Ojala kertoo, että erityisesti ydinvoimalaitoksen purkupuoli eli Hästholmsfjärden on mielenkiintoinen paikka, koska voimalaitoksen läpi menevä vesi lämpiää noin 10 astetta.
"Tulosten perusteella voimme tehdä oletuksia siitä, miten merialueen tila tulee muuttumaan ilmastonmuutoksen myötä. Myös uusia vieraslajeja tulee todennäköisesti leviämään."
Mitkä kalalajit tutkimusten perusteella hyötyvät ja mitkä kärsivät lämpötilan noususta?
"Lämpötilan noususta hyötyvät etenkin kevät- ja kesäkutuiset kalalajit, kuten ahven, kuha ja särki. Myös silakan on todettu hyötyvän veden lämpenemisestä. Lämpötilan noususta taas kärsivät eniten viileän veden lajit, kuten siika, taimen, lohi, made ja harjus", Ojala kertoo.
Viime vuoden touko- ja kesäkuussa tehdyt poikastutkimukset osoittivat, että ydinvoimalaa ympäröivät merialueet ovat laajalti silakan ja pienikokoisen tokon kutu- ja poikastuotantoalueita. Loviisanlahden ja Klobbfjärdenin suojaisat alueet sekä Hudön luoteisosa ovat lisäksi ahvenen ja kuhan lisääntymisalueita.
"Purkualueella on erityisesti kuhan poikastuotannolle suotuisat olosuhteet. Jäähdytysveden ottoalueilla ei sen sijaan havaittu kuhan tai ahvenen poikasia", Satu Ojala kertoo.
Koeverkkokalastus toteutettiin elo–syyskuussa 2023. Yhteensä verkkoöitä oli 105.
Verkkokalastuksessa yleisimmät lajit olivat särki, ahven ja särkikalojen heimoon kuuluva pasuri.
"Purkupuoli oli lajirikkain. Alue onkin poikassaaliiden perusteella monen lajin poikastuotantoaluetta."
Ahventa ja kuhaa esiintyi eniten jäähdytysveden purkualueella. Kuhasaalis laski ja särkisaalis kasvoi, kun taas ahven- ja pasurisaalis pysyivät samalla tasolla.