Markkinakatsaus

Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme tarjoamme sinulle tietoa sähkön hintakehityksestä ja siihen vaikuttavasta tilanteesta sekä ajankohtaisen kuukauden sähkönsäästövinkin. Lopusta löydät myös spot- ja futuuri-termien selitykset.

Teollisuuden sähkönkulutus vähenee ja sähköntuotanto vakautuu heinäkuussa

Jos kesäkuussa sähkön hinta vielä heiluikin ajoittain voimakkaasti, niin heinäkuusta näyttäisi tulevan varsin tasaisen sähkönhinnan kuukausi. Olkiluodon suurten ydinvoimaloiden viimeisetkin vuosihuoltoseisokit ovat ohi ja vesivoimaa riittää hyvin. Kun samaan aikaan teollisuus vähentää kesälomakaudesta johtuen tuotantoaan ja lämmitystarvetta ei ole, niin sähkön hinnat näyttäytyvät kesäisen leppoisilta, mikäli vain yllättäviä voimalaitosvikaantumisia tai muita rajoitteita ei ilmene.

Kesäkuun viimeisenä päivänä nähtiin sellainenkin tilanne, jossa sähkön hinta Suomessa oli Pohjoismaiden halvinta. Suomi nimittäin tuotti silloin tuuli- ja aurinkovoimaa niin paljon, että sähköntuotanto ylitti oman kulutuksen ja sitä vietiin siirtolinjoja pitkin myös naapurimaihin. Mutta kesäviikonloppujen tilanne voi tietysti olla varsin poikkeuksellinen.

Lämmityksen sijasta viilennystä, yhä enemmän aurinkovoimalla

Heinäkuun sääennusteen mukaan päivälämpötilat eivät näytä hätyyttelevän hellerajoja, vaikka suurimmassa osassa maata päästäänkin +20 asteen tuntumille. Mikäli lämpötila on +15-25 asteen välillä kesäaikaan, ei tarvitse juurikaan jäähdyttää, eikä lämmittää. Mutta kun lämpötila menee yli +25 asteen, niin jäähdytystarve lisääntyy ja sähköä alkaa kulua enemmän. Jääkaapit käyvät kovemmin ja erilaisia viilennyskoneita ja ilmalämpöpumppuja otetaan käyttöön. Kun tulee aste lisää lämmintä, se tarkoittaa yleensä noin 100 megawattia lisää sähkönkulutusta.

Suomessa on 1055 megawattia asennettua aurinkovoimakapasiteettia ja määrä vain lisääntyy. Maksimi saavutettu ennätys aurinkovoimassa on kuitenkin 866 megawattia. Oikein kuumalla säällä ei nimittäin saada tuotettua maksimikapasiteettia, vaikka olisi aurinkoista, sillä aurinkopaneelien hyötysuhde kärsii liian kuumasta säästä. Kuumalla ilmalla aurinkopaneelit kuumenevat, eivätkä pysty täysin hyödyntämään auringonsäteitä energiaksi. Asennuspaikastakin riippuu, kuinka paljon lämpötila vaikuttaa tuotantoon. Kun aurinkopaneelit ovat katolla vasten kattopintaa, aurinkopaneelin ja katon välinen ilma voi olla +60-70 astetta. Jos aurinkopaneelit ovat puolestaan pellolla telineellä, ne tuulettuvat paremmin.

Sähköä riittää, viennissä ja tuonnissa rajoituksia

Teollisuus viettää siis kesälomakautta ja sähkön kulutuksen ennustetaan laskevan tästä johtuen heinäkuussa Suomessa 500 megawattia jokaisella tunnilla ja koko Pohjoismaissa 2000 megawattia jokaisella tunnilla.

Suomessa ydinvoimatuotanto on heinäkuussa vakaata, jos vain satunnaisia vikaantumisia ei ilmene, mutta Ruotsin puolella on haasteita. Ringhals 3 -ydinvoimalan kesäkuussa alkaneen vuosihuollon arvioidaan pitkittyvän lähes heinäkuun puoliväliin asti ja Ringhals 4 -ydinvoimala käy samaan aikaan vain puolella teholla laitoksessa tapahtuneen vikaantumisen vuoksi. Lisäksi Forsmark 1 -ydinvoimala on vuosihuollossa miltei koko heinäkuun. Nämä aiheuttavat luonnollisesti merkittävää vajausta Ruotsin ydinvoimatuotannossa.

Ydinvoimatuotannon vajausta on tulossa Suomen puolella suunnitellusti vasta elo-syyskuussa, jolloin Loviisa 2 -ydinvoimala on vuosihuollossa 4.8. alkaen kolmisen viikkoa ja Loviisa 1 koko syyskuun. Loviisan yksiköiden teho on 500 megawatin luokkaa per yksikkö, joten niiden vaikutus sähkömarkkinaan on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Olkiluodon suurempien voimaloiden huoltoseisokkien vaikutus oli. Eikä lämmitystarvekaan ala vielä syyskuussa.

Siirtolinjojen huoltotyöt jatkuvat läpi heinäkuun elokuun puolelle asti. Suomen ja Etelä-Ruotsin välisen Fennoskan-merikaapelin sekä Suomen ja Pohjois-Ruotsin välisten sähkönsiirtolinjojen huoltotyöt aiheuttavat vienti- ja tuontirajoituksia. Samoin Suomen ja Viron välisen Estlink 2 -kaapelin elokuulle asti kestävistä korjaustöistä johtuen meillä on maidemme välillä vähemmän vienti- ja tuontikykyä. Kesäaikaan rajoitukset vaikuttavat yleensä alentavasti sähkön hintaan Suomessa. Tuulisina jaksoina sähkön hinta voi siten olla hyvinkin matala.

Hydrobalanssi eli vapaasti käännettynä vesitasapaino, jolla kuvataan sitä, kuinka paljon vesivoimaloilla on vettä varastoituna patoaltaissa, on yli keskiarvon Suomessa. Hydrobalanssi on perinteisesti ollut paras mittari ennustamaan sähkön hinnan kehitystä Pohjoismaissa, sillä Ruotsissa ja Norjassa on paljon vesivoimaa. Korkea hydrobalanssi tarkoittaa, että vesivoimaa on käytettävissä runsaasti energiantuotantoon. Tällä puolestaan on hintatasoa laskeva vaikutus. Kevättulvien jälkeinen altaiden täyttö onnistui hyvin, joten säädettävää vesivoimaa on nyt saatavilla paljon. Mikäli heinäkuussa nähtäisiin isoja saderintamia, aiheutuisi siitä tarve ajaa vesivoimaa vieläkin enemmän. Sadetutkia seurataan siis tarkasti.

Futuurihinnat osoittavat matalia hintoja vielä heinäkuussa

Heinäkuu näyttää siis vakaalta ja matalan hintatason kuukaudelta, mikä näkyy myös oheisessa graafissa. Siinä näkyvät Suomen toteutuneet pörssisähkön hinnat viime vuoden alusta alkaen sekä futuurihinnat. Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Graafi elää ja muuttuu päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy. Tällä hetkellä futuurien perusteella näyttää siis siltä, että hinnat alkavat nousta elokuusta alkaen syksyä kohden, heinäkuun hintojen jäädessä vielä alemmalle tasolle.

Lähde: Refinitiv

Termien kertaus: mitä tarkoittavat spot ja futuuri?

SPOT: Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

FUTUURI: Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.

Julkaistu 15.7.2024