Markkinakatsaus

Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme tarjoamme sinulle tietoa sähkön hintakehityksestä ja siihen vaikuttavasta tilanteesta sekä ajankohtaisen kuukauden sähkönsäästövinkin. Lopusta löydät myös spot- ja futuuri-termien selitykset.

Sähkömarkkinakatsaus tiivistettynä

• Suotuisat olosuhteet pitivät sähkön hinnat maltillisina tammikuussa.
• Helmikuun lähtöasetelma on hyvä tuotantotilanteen, siirtoyhteyksien ja sääennusteen puolesta.
• Lauhat ja vaihtelevat säät vaikuttavat tuuli- ja vesivoimaan normaalista talvesta poikkeavasti.
• Olkiluoto 3:n toinen vuosihuolto lähestyy.

Tammikuu oli kelien puolesta tavanomaisesta poikkeava suuressa osassa maata. Näin lauhoja kelejä nähdään nimittäin harvemmin kuin kerran vuosikymmenessä. Tämä näkyi suoraan sähkön hinnoissa, sillä tammikuussa spot-keskihinta oli 6,63 snt/kWh, joka on maltillinen vuoden aikaan nähden. Keskihinta oli siis noin 50 % alhaisempi viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Voimalaitosten tuotantotilanne oli myös tammikuussa hyvä, joka osaltaan edesauttoi pitämään hinnat maltillisina.

Näkymät helmikuulle

Isossa kuvassa helmikuun lähtöasetelma on hyvä ja ilmassa on positiivisia merkkejä sähkömarkkinoille: Ruotsin Forsmark 3 -ydinvoimala käynnistyi viimein huoltotöiden jälkeen, eli kaikki Pohjoismaiset ydinvoimalat ovat taas käynnissä. Siirtoyhteyksissäkään ei ole vikaantumisia Estlink 2:n lisäksi ja kuukausiennuste näyttää normaalia leudompien säiden jatkuvan helmikuun loppuun asti.

Näkymät sähkön hintatasolle ovat siis yleisesti ottaen maltilliset, mutta herkkyyttä hintojen nousuun toki on, mikäli kelit kylmenevät, tuulivoimaa ei ole saatavilla tai ilmenee tuotantolaitosten tai siirtoyhteyksien vikaantumisia. Pitkän aikavälin sääennuste povaa helmikuusta tavallista lauhempaa, vaikka helmikuun alussa nähtiinkin muutama sähkön hintapiikki kylmien ja tuulettomien päivien seurauksena. 

Lauhat ja vaihtelevat kelit tuovat haasteita tuuli- ja vesivoiman tuotantoon

Tänä talvena Pohjoismaissa on nähty useaan otteeseen tuuliturbiinien jäätymisiä. Tämä aiheutuu siitä, että sää vaihtelee nollan molemmin puolin, sekä ilman kosteus on huomattavasti suurempi kuin pakkaskeleillä, jonka seurauksena tuuliturbiinien lapojen pintaan voi alkaa kertyä jäätä. Käytännössä tämä näkyy sähkömarkkinoilla tilapäisesti heikompana tuulivoiman saatavuutena. Tyypillisesti tuuliturbiinien jäätymiset osuvat syksylle ja niitä havaitaan vähemmän talven aikana. Tänä vuonna lauha keli on kuitenkin tuonut ongelmia läpi talven. Tuulivoiman kokonaiskapasiteetti on tällä hetkellä yli 8400 MW, ja se jatkaa kasvuaan kuluvan vuoden aikana, kun uusia tuulivoimapuistoja otetaan käyttöön.

Pohjoismaisella tasolla vesivarannot ovat selkeästi normaalia korkeammalla tasolla, ja etenkin Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa. Pohjoismainen hydrobalanssi on siis selkeästi positiivisen puolella. Tämä tarkoittaa, että edullista vesivoimaa on hyvin tarjolla. Tänä talvena lumen määrä on kuitenkin paikoitellen harvinaisen vähäinen, niin eteläisessä- kuin Keski-Suomessakin. Lumen määrä vaikuttaa tulvavolyymin ennustamiseen, ja vesivoimantuotannon suunnittelussa on tärkeää varmistaa, että tulvavolyymit riittävät nostamaan säännöstellyiden vesistöaltaiden ja järvien pinnat takaisin normaaleille kesän tasoille.

Olkiluoto 3:n toinen vuosihuolto alkaa maaliskuussa

Kevään lähestyessä, myös Olkiluoto 3:n toinen vuosihuolto lähestyy. Huoltoseisokki alkaa maaliskuun alussa ja sen on määrä jatkua huhtikuun 25 päivä asti, eli huolto kestää arviolta 55 vuorokautta. Jos vertaamme tilannetta viimevuotiseen, niin lähtötilanne on nyt hieman erilainen. Ensimmäinen vuosihuolto on nimittäin aina vaikea, mutta siitä saadaan arvokkaita käytännön oppeja toista vuosihuoltoa varten. Viimevuonna haasteita oli paljon ja alun perin suunniteltu 37 päivän huoltoseisokki kestikin lopulta 74 vuorokautta.

1600 MW ydinvoimatuotannon puuttuminen Suomesta on merkittävä asia, joka lisää hintojen herkkyyttä ja riippuvuutta tuulivoimasta. Maaliskuussa tuulisilla säillä voimme kuitenkin nauttia Pohjois-Ruotsin halvoista hinnoista, mutta tuulettomina päivinä hintamme voi nousta helpommin Baltian korkeammalle hintatasolle. Tarkemmin sanottuna, hintojen volatiliteetti kasvaa perusvoimatuotannon vähentyessä. Kaiken lisäksi kelit alkavat normaalisti lämpiämään maaliskuussa, joka jo itsessään vähentää sähkönkulutusta. 

Futuurihinnat osoittavat pientä kasvua hintoihin helmi-maaliskuulle  

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme sähkön futuurihinnoista. Tällä hetkellä futuurihinnat osoittavat, että helmi-maaliskuussa nähdään hieman korkeampia hintoja, jonka jälkeen hinnat kääntyvät laskuun. Helmi- ja maaliskuun korkeampien futuurihintojen jälkeen markkinat ennustavat kesäkuukausille noin 4,5 snt/kWh hintoja. Lokakuusta alkaen hinnat nousevat markkinoiden ennusteiden mukaan taas ensi talven kuukausille, korkeimmillaan noin 8,5 senttiin kilowattitunnilta. Samanlaisen hintaprofiilin odotetaan toistuvan myös seuraavina vuosina.

Lähde: Refinitiv

Oheisessa graafissa näkyvät Suomen toteutuneet pörssisähkön hinnat viime vuoden alusta alkaen sekä futuurihinnat. Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Graafi elää ja muuttuu päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy. Tällä hetkellä futuurien perusteella näyttää siltä, että futuurihinnat ovat nousussa joulukuusta alkaen ja nousu jatkuu edelleen tammikuussa.

Julkaistu 11.2.2025