Markkinakatsaus

Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme tarjoamme sinulle tietoa sähkön hintakehityksestä ja siihen vaikuttavasta tilanteesta sekä ajankohtaisen kuukauden sähkönsäästövinkin. Lopusta löydät myös spot- ja futuuri-termien selitykset.

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Sähkönkulutus on ollut maltillista keskimääräistä lämpimämmän sään vuoksi.
• Maltillinen kulutus on näkynyt myös suhteellisen matalana sähkön hintana.
• Tuulivoimakapasiteetti on ylittänyt jo 8000 megawattia.
• Futuurihinnat ovat laskeneet hieman talvikuukausille.
   

Keskimääräistä lämpimämpi marraskuun sää on pitänyt sähkönkulutuksen maltillisena

Talven lähestymisestä on jo monta merkkiä. Kelloja siirrettiin talviaikaan, talvirenkaiden vaihtoviikot alkavat olla jo takana päin ja kaamosaika on alkamassa Lapissa. Eikä päivä ole lyhentynyt vain pohjoisessa, vaan toki eteläistä Suomea myöden on jo pimeämpää. Marraskuulle siirtyminen on siis varma merkki talven lähestymisestä.

Tänä vuonna marraskuu käynnistyi myrskyisästi, kun heti ensimmäisenä päivänä saatiin kokea Suomen ensimmäinen hirmumyrsky. Hirmumyrskystä on kyse silloin, kun tuulen nopeus on vähintään 33 metriä sekunnissa. Tuuli puhalsi länsirannikolla 33,5 metriä sekunnissa ja aiheutti erilaista vahinkoa. Muun muassa Fingridin 400 kilovoltin Suomen sisäinen siirtojohto kaatui, mistä seurasi rajoitusta myös Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa sekä ohimeneviä häiriöitä tuotantolaitoksissa johtuen verkkohäiriöstä. Myrskyisän alun jälkeen marraskuu on edennyt ajankohtaan nähden keskimääräistä lämpimämpänä ja sama näyttäisi jatkuvan ainakin kuun puoliväliin asti, jopa hieman ylikin. 

Sähkön kysyntä ja kulutus on ollut lämpimämmästä säästä johtuen maltillista. Samaan aikaan kaikki ydinvoimalamme ja sähkönsiirtoyhteydet ovat käytössä. Jo vähempi tuulivoiman määrä riittää siten pitämään sähkön hinnan alhaisempana, eikä hintapiikkejä ole niin herkästi näköpiirissä. Talvea kohden, kun sää kylmenee ja kulutus kasvaa, noustaan herkemmin korkeammalle sähkönhintatasolle.

Sähkökattilat tuovat joustoa ja tasoittavat hintaa 

Hirmumyrskyennätyksen lisäksi on tehty myös tuulivoimaennätys. Lokakuun viimeisenä sunnuntaina tuulivoimalat tuottivat nimittäin sähköä keskimäärin lähes 6 500 megawatin tuntikeskiteholla. Se on kaikkien aikojen tuulituotantoennätys ja vastaa neljää Olkiluoto 3 ydinvoimalan tehoa. Tuulivoimakapasiteetti on ylittänyt jo 8000 megawattia, joten eiköhän uusia ennätyksiä saada vielä tulevien viikkojenkin aikana. Syksy ja talvi ovat nimittäin tyypillisesti tuulisinta aikaa vuodessa. 

Myös vesivarastot ovat talvea ajatellen hyvällä tasolla. Nyt odotetaan, milloin päästään tekemään jääkansia. Se vaatii hieman pidemmän pakkasjakson. Jääkansi estää lumikiteiden jäätymisen veden pohjaan ja voimalaitoksen välppiin eli suodattimeen, jolloin ne voivat tukkia koko voimalaitoksen vedenoton. Jääkansien teon aikana markkinalle saadaan rajoitetummin vesivoimaa.

Lämmöntuotannossa on nykyään enemmän joustoa, mikä johtuu siitä, että sähkökattiloiden määrä on lisääntynyt. Kun sähkön hinta on suhteellisen matala, lämpöä kannattaa tuottaa sähkökattiloilla ja kuluttaa sähköä siihen. Kun hinta on korkea, ei sähköä kannata kuluttaa, vaan kannattaa tuottaa sähköä. Silloin käynnistetään yhdistettyjä sähkön- ja lämmöntuotantolaitoksia (CHP) eli tuotetaan lämpöä ja sähköä yhdessä. Näin sähkökattilat tuovat joustoa ja tasoittavat hintaa. 

Futuurihinnat talvikuukausille ovat laskeneet hieman

Palataan lopuksi vielä sähkön hintoihin. Moni on miettinyt sitä, miten saman päivän sisälle osuvien tuntihintojen ero voi olla niin suuri. Päivän hintataso voi olla muutoin edullinen, mutta mukana on myös muutama korkeampi tuntihinta. Korkeampi hinta tarkoittaa aina korkeampaa kysyntähetkeä. Silloin sähkönsiirtoverkot ovat menneet osin täyteen, eikä edullisemmalta alueelta pysty siirtämään tarpeeksi sähköä kysyntäpiikin ajalle. Tällöin hinnan määrittää kalliimpi tuotantotapa lähempänä kysyntäpaikkaa. Esimerkiksi Suomen tai Ruotsin vesivoima on hinnoitellut ne muutamat korkeammat tunnit ja vaikkapa tuulivoima Ruotsista tai Tanskasta, tai jopa Keski-Euroopasta asti on hinnoitellut päivän alhaisemmat tunnit. Ja jos korkeampi tuntihinta on ollut vaikkapa 15-20 senttiä, se tarkoittaa, että vesivoima ei ole riittänyt ja on saatettu tarvita esimerkiksi kalliimpaa fossiilista polttoainetta, kuten kaasua tai kivihiiltä. 

Oheisessa graafissa näkyvät Suomen toteutuneet pörssisähkön hinnat viime vuoden alusta alkaen sekä futuurihinnat. Futuurihintataso eli pidemmän ajan sähkön hinta-arviot vaikuttavat määräaikaisten sähkösopimusten hintoihin. Graafi elää ja muuttuu päivittäin, kun kauppaa käydään ja tieto lisääntyy. Tällä hetkellä futuurien perusteella näyttää siltä, että futuurihinnat talvikuukausille ovat laskeneet hieman viimeisen kuukauden aikana.

Lähde: Refinitiv

Mitä tarkoittaa uusi sähkönsiirtoperusteinen markkinamekanismi?

Lokakuun lopussa Suomessa ja Pohjoismaissa otettiin käyttöön uusi sähkönsiirtoperusteinen markkinamekanismi (Flow-based marked mechanism). Se tarkoittaa lyhyesti sitä, että maiden sisäisiä ja välisiä sähkönsiirtoreittejä voidaan jatkossa optimoida päiväkohtaisesti tehokkaammin. Sähkönsiirtoreittejä on Suomessa vain 2 Ruotsin hinta-alueille ja 1 Viroon, mutta Ruotsissa ja Norjassa niitä on useita. Uusi menetelmä optimoi kapasiteetit siten, että ne saadaan sähköjärjestelmän käyttöön sieltä, mistä sähköä on saatavilla paljon. Se, että sähkö tuotetaan siellä, missä se on edullisinta tuottaa, minimoi kustannuksia ja maksimoi yhteiskunnallista etua. 
Meille Suomessa uusi mekanismi tarkoittaa erityisesti sitä, että ylituotantotilanteessa voimme viedä aiempaa enemmän sähköä Ruotsiin. Sen sijaan tilanteissa, joissa sähköstä on Suomessa niukkuutta, uusi mekanismi antaa saman tuontikapasiteetin Ruotsista kuin tähänkin asti. Sähkönsiirtoperusteinen markkinamekanismi on ollut käytössä Keski-Euroopassa jo useita vuosia.

Termien kertaus: mitä tarkoittavat spot ja futuuri?

SPOT: Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

FUTUURI: Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.

Julkaistu 7.11.2024