EU tähtää ehdottamissaan ilmastotavoitteissa 50–55 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2030 mennessä (nykytavoite 40 prosenttia) ja ilmastoneutraaliuteen 2050 mennessä (nykytavoite 80-95 prosentin päästövähennys). Pidämme tavoitteita tärkeinä ja työskentelemme sen eteen, että tulevaisuudessa energiajärjestelmämme on hiilineutraali ja päästöjen ja hiilinielujen suhde tasapainossa. On selvää, että hiilineutraali energiajärjestelmä tarvitsee uusiutuvien energialähteiden rinnalle myös muita teknologioita, kuten ydinvoimaa, hiilidioksidin talteenottoa sekä puhdasta kaasua.
Yksittäisten voimaloiden sulkemisen rinnalle tarvitaan tehokas päästökauppa
Olemme sitä mieltä, että hiilen käytöstä energiantuotannossa tulee luopua. Samalla on syytä muistaa, ettei hiilivoimalan olemassaolo itsessään tarkoita sitä, että voimala synnyttäisi päästöjä: päästöt syntyvät voimaloiden käytöstä, eivät kapasiteetista. Voimalakapasiteetilla voi olla tärkeä rooli toimitusvarmuuden takaajana ilman, että kokonaispäästöjä syntyy merkittävästi. Mielestämme ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta tuloksekkaampaa onkin keskittyä päästöjen kokonaisvaltaiseen suitsimiseen voimalakapasiteetin sijasta. Pidämme EU:n päästökauppaa tämän työn tärkeimpänä välineenä ja kannatamme päästökaupan tiukentamista ja laajentamista uusille sektoreille, kuten kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen.
Kun EU on tiukentamassa vuoden 2030 ilmastotavoitettaan, päästökauppasektorin tulisi mielestämme ottaa päävastuu tiukemmasta tavoitteesta: tarvittavat päästöjen lisävähennykset tulisi saada aikaan päästökauppasektorilla. Fortumin mielestä päästökauppa on paras ilmastopolitiikan keino, koska se on markkinaehtoinen EU-laajuinen järjestelmä, teknologianeutraali, todistetusti kustannustehokas ja joustava. Tiukentuva päästökauppa hyödyttää sähköntuottajia, joilla on paljon päästötöntä tuotantoa, ja kannustaa investoimaan päästöttömään tuotantoon ja muihin päästövähennyksiin.
Yksikään yhtiö ei voi yksin tehdä Euroopasta hiilineutraalia, mutta Fortum on omalta osaltaan jo tehnyt lukuisia päätöksiä hiilen alasajamiseksi: Inkoon voimalaitos on purettu, Naantalissa ajetaan tänä kesänä alas kaksi hiiliyksikköä ja Meri-Porin tuotantolaitos siirretään kapasiteettireserviin vuonna 2020. Hiilestä lämmityksessä luovutaan tänä vuonna Tukholmassa ja vuonna 2025 Espoon kaukolämmössä. Myös Uniperilla on selkeä suunnitelma ja aikataulu Euroopan hiilivoimaloidensa sulkemiseksi ja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi Euroopan tuotannossaan vuoteen 2035 mennessä.
Päästökauppa on hyvä keino asettaa sitova hiilibudjetti linjaan ilmastotieteen kanssa
Ilmastotiede on määritellyt ihmiskunnalle hiilibudjetin, jossa pysymällä maapallon lämpeneminen saadaan todennäköisesti rajattua 1,5 asteeseen. EU:n päästökauppa on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tuoda tämä hiilibudjetti politiikan tasolle ohjaamaan todellista päästökehitystä: sähköntuotannon päästöt Euroopassa ovat lähes puolittuneet sen jälkeen, kun päästökauppa 15 vuotta sitten käynnistyi. Viime vuonna sähköntuotannon päästöt olivat 45 prosenttia alempana kuin vuonna 1990 – toisin sanoen sähköntuotanto on saavuttamassa vuoden 2030 ilmastotavoitteet reilusti etuajassa.
Päästökauppa ei ole kaikkivoipa: se ei esimerkiksi kata kuin alle puolet EU:n päästöistä eikä EU:n tuontia laisinkaan. Toinen päästökaupan harmia aiheuttava piirre on vesisänkyilmiö: koska hiilibudjetti on koko järjestelmän yhteinen, päästövähennykset yhdessä maassa tai laitoksessa johtavat todennäköisesti päästöjen kasvuun muualla järjestelmässä, eivätkä kokonaispäästöt vähene, hieman kuin painaisi vesisänkyä yhdestä kohtaa ja katsoisi, kuinka se pullistuu toisaalla.
Päästökauppaa on äskettäin uudistettu lisäämällä siihen markkinavakausvaranto, jonka tehtävä on vähentää päästöoikeuksien tarjontaa, mikäli järjestelmässä on paljon käyttämättömiä oikeuksia. Mekanismi näyttää toimivan hyvin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen syntyneen ylijäämän poistamiseen. Sähkömarkkinan jatkuvaan optimointiin verrattuna varanto toimii kuitenkin liian hitaasti poistaakseen vesisänkyilmiön. Se, että päästökaupassa on yhdellä ajanhetkellä paljon päästöoikeuksia suhteessa kulutukseen, ei myöskään kerro siitä, etteikö päästöoikeuksia käytettäisi myöhemmin, sillä EU:n päästökaupassa ei päästöoikeuden käytölle ole rajattua määräaikaa. Vain jos päästöoikeuden markkinahinta olisi 0 tai sen alle, voisi sanoa, että kaikille liikkeeseen laskettaville oikeuksille ei olisi markkinoilla tarvetta. Ratkaisevaa onkin liikkeelle laskettavien päästöoikeuksien määrä. Tätä tarkoitamme, kun sanomme, että päästömarkkina asettaa kattamilleen sektoreille sitovan hiilibudjetin.
Tuemme päästökaupan tiukennusta EU:n 2030- ja 2050-tavoitteiden mukaisesti, markkinavakausvarannon vahvistamista ja päästöoikeuksien mitätöintiä. Saksa on tietojemme mukaan ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa maa, joka on sitoutunut mitätöimään vapautuvia päästöoikeuksia, kun hiilivoimaa suljetaan ja näin pyrkii poistamaan vesisänkyilmiön suljettavien laitosten osalta. Tämä ratkaisu on mielestämme oikea ja toivottavasti näyttää suuntaa myös muille kansallisin päätöksin hiilestä luopuville maille. Muussa tapauksessa toimien ilmastohyöty jää laihaksi.
Pyrimme ilmastotavoitteisiin energian toimitusvarmuudesta tinkimättä
Ilmastotieteestä voi johtaa erilaisia päästökehityspolkuja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden yksityiskohtia tai todennäköisyyksiä on erittäin vaikea arvioida poliittisten, teknologisten ja markkinaepävarmuuksien vuoksi, varsinkin kun samalla on huolehdittava siitä, että sähkön ja lämmön tuotanto kattaa yhteiskunnan tarpeet. Vielä toistaiseksi tätä tarvetta ei voida päästöttömillä energiamuodoilla täysin kattaa. Myös maantiede asettaa rajoituksia: Fortumilla on lämmöntuotantoa esimerkiksi Siperiassa, missä lämmön toimitusvarmuus on kylmän ilmaston vuoksi erityisen kriittistä. Fossiilisista polttoaineista ei siksi voida kertaheitolla luopua ennen kuin vaihtoehdot on löydetty
Yksittäisten hiilivoimaloiden sulkeminen ei ole ainoa oikea keino päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, vaan olennaisempaa on varmistaa kokonaispäästöjen väheneminen. Päästökauppa varmistaa päästöjen vähenemisen ennustettavasti mahdollisimman pienin kustannuksin ja ilman, että energian toimitusvarmuutta uhataan. Tuemme siksi päästökaupan kiristämistä ja laajennusta – samalla kun toimimme suunnitelmallisesti hiilivoimasta luopumiseksi omassa tuotannossamme.
