FiR1-tutkimusreaktori ostettiin Suomeen 1960-luvun alussa USA:sta. Suomessa kiinnostuttiin ”atomivoimasta” ja siksi suomalaisilla insinööreillä oli suuri tarve oppia ydinreaktorin saloja. Vuonna 1962 käyttöön otettu, 250 kilowatin tehoinen reaktori oli tutkimus- ja koulutuskäytössä yli 50 vuoden ajan, ja käyttövaiheensa lopulla sitä käytettiin myös terveydenhoidollisiin tarkoituksiin. Keskellä Aalto-yliopiston kampusta Otaniemessä sijaitseva reaktori sammutettiin vuonna 2015. FIR1 pääsi vielä vuosina 2020-2024 toimimaan pioneerina Suomessa – tällä kertaa ydinlaitoksen käytöstäpoistossa.
Vuosien huolella suunniteltu urakka
Solmimme sopimuksen VTT:n kanssa FiR1:n purkuhankkeesta maaliskuussa 2020, jonka jälkeen alkoi purkamisen suunnittelu ja luvitus. Pääurakoitsijana vastuullemme kuuluivat käytöstäpoiston suunnittelu, valmistelevat toimenpiteet, reaktorin purkaminen ja jätehuolto mukaan lukien radioaktiiviseksi luokiteltavan purkujätteen loppusijoitus. Käytetyn polttoaineen VTT toimitti jatkokäyttöön Yhdysvaltoihin. Tutkimusreaktorin käytetyn polttoaineen palauttaminen alkuperämaahansa ulkomaille on Suomen ydinenergialain sallima poikkeus.
Itse purkutyöt kestivät noin 10 kuukautta ja päättyivät huhtikuussa 2024. Purkutyö keskellä yliopiston kampusaluetta asetti omat vaatimuksensa ja rajoitteensa työmaan sekä jätekuljetusten järjestelyihin. Koska purettu reaktori oli suunniteltu tutkimus- ja opetuskäyttöön, se oli kaupallisia reaktoreita huomattavasti pienempi. Siksi myös sen purkujätteen määrät ja aktiivisuuspitoisuudet olivat suhteellisen pieniä. Loviisan voimalaitoksen matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustilaan sijoitettavaa purkujätettä kertyi yhteensä noin 60 kuutiometriä, josta pääosa oli betonia.
Aikaa purkuhankkeeseen kului kaikkiaan yli neljä vuotta. Valtaosa ajasta meni purku- ja jätehuoltotyömenetelmien ja työkalujen suunnitteluun sekä reaktorin käytöstäpoiston luvitukseen. Vaikka reaktori oli käyviin ydinvoimalaitoksiimme verrattuna todella pieni, työvaiheet ovat kuitenkin samankaltaiset kuin isomman reaktorin purkamisessa. Maailmalla on jo purettu sähköntuotannossa toimineita reaktoreita ja tyypillisesti niiden purkaminen on vienyt aikaa noin 6-10 vuotta.
Oppeja tulevaisuuden varalle ja asiakkaiden käyttöön
Meiltä Fortumista hankkeeseen osallistui neljän vuoden aikana yli 40 asiantuntijaa. Tänä aikana opimme paljon käytöstäpoistoprojektin yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja suunnitelmien käytännön toteuttamisesta. Näitä ja monia muita mittavan toteutusprojektin aikana kertyneitä oppeja voimme jatkossa hyödyntää sekä oman toiminnan kehittämisessä että palveluliiketoimintamme asiakkaiden tukemisessa.
Fortum tarjoaa laaja-alaisesti ydinjätehuoltoon liittyvää osaamista ja siihen liittyviä ratkaisuja ja palveluita asiakkaille ympäri maailmaa. Niiden joukossa FiR1:n purkuhanke oli hyvin ainutlaatuinen projekti. Se oli Suomen ensimmäinen ydinreaktorin purkuhanke ja maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen kokonaisuus. Harvemmin ydinlaitoksen käytöstäpoistohankkeen pääurakoitsijalla on kykyä ottaa vastuulleen purkutyön suunnittelun ja toteutuksen lisäksi myös radioaktiivisen jätteen jätehuolto ja jätteiden loppusijoitus.
Tämän onnistumisen taustalla on juuri kokeneen ydinvoimatoimijan kestävän kehityksen mukainen elinkaariajattelu. Siihen kuuluu olennaisesti turvallinen ja tehokas jätehuolto käsittäen myös reaktorin käytöstäpoistoon ja purkamiseen valmistautumisen. Omilla ydinlaitoksillamme harjoittamamme pitkäjänteisen ydinjätehuollon lisäksi olemme saaneet palveluliiketoimintamme kautta kokemusta ydinlaitosten käytöstäpoistoprojekteista muun muassa Ruotsista.
Suomalaiset insinöörit tekivät 1960-luvun alussa historiaa ottamalla käyttöön Suomen ensimmäisen ydinreaktorin. Oli kunnia, että saimme olla mukana kirjoittamassa viimeistä lukua sen historiaan ja kerätä vielä loppumetrien opit hyödynnettäväksi tulevaisuudessa.
