Fortumin työ ilmastonmuutoksen torjunnassa
Ilmastonmuutos on yksi aikakautemme suurimmista, ellei suurin katastrofi. IPCC:n viimeaikaset raportit kertovat, että globaalisti emme tee riittävästi emmekä etene sovitussa tahdissa päästöjen vähentämisessä. Olemme kaukana Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteesta.
Sähkön tuotantotavalla on ratkaiseva rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Lähes kolme neljäsosaa tämän päivän globaaleista päästöistä liittyy energiaan. Pohjoismainen sähköntuotanto on vesi-, ydin- ja tuulivoiman ansiosta nykyään jo suurelta osin vähäpäästöistä. Puhdasta sähköä tarvitaan kuitenkin tulevaisuudessa lisää, kun teollisuus ja liikenne sähköistyvät. Ilmastonmuutoksen nykytilan suhteen olemme tilanteessa, jossa tarvitsemme kaikkia saatavilla olevia puhtaan energiantuotannon ja -jouston ratkaisuja.
Fortum on tänä päivänä yksi Euroopan puhtaimmista sähköntuottajista. Tuottamastamme sähköstä 98 % on hiilidioksidivapaata. Olemme sitoutuneet asettamaan tieteeseen perustuvat lyhyen ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet SBTi:n mukaisesti. Lisäksi olemme sitoutuneet luopumaan hiilen käytöstä jo vuoden 2027 loppuun mennessä. Tavoitteiden saavuttaminen ei ole läpihuutojuttu, vaan ne vaativat todellisia muutoksia myös omassa toiminnassamme sekä yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa.
Fortumin toiminnassa hiilidioksidipäästöjä syntyy edelleen kaukolämmön tuotannossa Espoossa, jätteenpolttolaitoksilla, sekä sähkön ja lämmön tuotannossa Puolassa. Olemme edistyneet hyvin suorien (Scope 1) päästöjen vähentämisessä muun muassa Espoo Clean Heat -projektin avulla ja vuonna 2023 suorat CO2-päästömme vähenivät 27 % edelliseen vuoteen verrattuna. Viime vuonna myönnetyllä Loviisan ydinvoimalan jatkoluvalla on myös tärkeä rooli siinä, että pystymme tuottamaan vähäpäästöistä sähköä myös tulevaisuudessa.
Epäsuorien päästöjen vähentäminen on monimutkaisempaa, koska meillä ei ole niihin suoraa vaikutusta. Viime vuonna lähes 90 % päästöistämme oli epäsuoria päästöjä. Vaikeutta lisää esimerkiksi se, että aina hankintaketjumme alkupäässä ei ole tarjolla päästöttömiä vaihtoehtoja, ja toisaalta taas hankintaketjun loppupäässä asiakkaamme eivät välttämättä ole valmiita ostamaan alkuperätakuita todentamaan päästötöntä sähköä. Tässä korostuu yhteistyön merkitys, jokaisen on tehtävä osuutensa.
Luonnon monimuotoisuus keskeisessä osassa
Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on noussut keskeiseksi osaksi kestävän kehityksen työtä. Energiantuotanto on aiheuttanut ja aiheuttaa muutoksia luonnossa. Samaan aikaan ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. On tärkeää löytää tasapaino puhtaan energiantuotannon ja sen aiheuttamien kielteisten vaikutusten välillä.
Vesivoimatuotannon ja säännöstelyn seurauksena vesistöjen virtaaman ja vedenkorkeuden vaihteluväli ja -rytmi muuttuvat luonnontilaan verrattuna. Vesivoimalaitokset estävät myös vaelluskalojen luontaisen kulun jokien lisääntymis- ja elinalueiden sekä järven tai meren syönnösalueiden välillä. Samaan aikaan vesivoimalla on kuitenkin tärkeä rooli pohjoismaisessa puhtaan energian tuotannossa. Ainoana säädettävänä uusiutuvan energian muotona se tasapainottaa muita energiantuotantomuotoja esimerkiksi tuulettomina päivinä ja vähentää sähkön hinnan heiluntaa. Vesivoiman säännöstelyllä on lisäksi tärkeä rooli ranta-alueiden tulvasuojelussa. Vesivoiman hyötyjä ja haittoja onkin jatkuvasti punnittava eri näkökulmista parhaiden ratkaisuiden löytämiseksi.
Suurin osa vapaaehtoisista luonnon monimuotoisuushankkeistamme on jo vuosien ajan keskittynyt vesistöjen monimuotoisuuden parantamiseen. Näistä keskeisiä ovat esimerkiksi erilaiset kalatieratkaisut ja lisääntymisalueiden kunnostaminen. Työtä paikallisten luonnon monimuotoisuutta edistävien vapaaehtoisten hankkeiden kanssa jatketaan yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Esimerkiksi Seitenoikean voimalaitoksella ja Tainionkosken voimalaitoksella selvitämme parhaillaan kalankulkua mahdollistavia ratkaisuja.
Olemme asettaneet luonnon monimuotoisuustavoitteet maanpäällisten vaikutustemme osalta. Vesistövaikutusten osalta meillä ei ole tiedossa tieteeseen perustuvaa menetelmää, jolla vastaavat tavoitteet voisi asettaa, ja siksi kehitämme yhteistyökumppaneiden kanssa menetelmää vesistövaikutusten arvioimiseksi. Edistämme samalla myös vaihtoehtoisia tapoja mitata vesistövaikutuksiamme.
Vihreä siirtymä vaatii tasapainoa puhtaan energiantuotannon, luonnon monimuotoisuuden, sosiaalisten vaikutusten ja taloudellisen kannattavuuden välillä
Pohjoismaat tarjoavat otollisen investointiympäristön vihreälle siirtymälle, koska sähköntuotantomme on jo valmiiksi puhdasta toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Jotta teollisuus pystyy vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä, tarvitsemme tulevaisuudessa puhdasta sähköntuotantoa nykyistä enemmän. Vihreä siirtymä voi luoda työpaikkoja, korvata vanhoja teknologioita uusilla ja vähentää ilmaston kasvihuonekaasupäästöjä, mutta samalla sillä on väistämättä vaikutuksia paikalliseen ympäristöön, oli se sitten uusien tuuli- tai aurinkopuistojen, pumppuvoimaloiden tai ydinvoimalan muodossa. Kestävä liiketoiminta edellyttää myös sitä, että investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia, muuten niitä ei synny.
Luontovaikutusten lisäksi vihreä siirtymä vaikuttaa myös monin tavoin yhteisöihin, työpaikkoihin, naapurustoihin ja sähköasiakkaisiin. Siirtymässä on huomioitava myös alueelliset ja rakenteelliset vaikutukset työhön ja toimeentuloon sekä osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteena on varmistaa, ettei kukaan joudu kärsimään kohtuuttomasti siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen. On muistettava, että vaikka muutos olisi globaalisti hyvä, sillä voi olla negatiivisia vaikutuksia yksilölle tai paikalliselle yhteisölle.
Yhteenveto
On selvää, että kiireellinen siirtyminen fossiilisista polttoaineista puhtaaseen energiaan on välttämätöntä ja vihreä siirtymä vaatii myös uusia investointeja. Samaan aikaan on löydettävä ratkaisuja niihin kielteisiin luontovaikutuksiin, joita energiantuotannolla on.
Ilmastonmuutos ei odota, ja siksi on edettävä sen tiedon ja niiden ratkaisujen avulla, joita on nyt olemassa. Uskon että tasapainon löytäminen liiketoiminnan, ihmisten ja luonnon välillä on mahdollista. Helppoa se ei ole, eikä täydellistä ratkaisua ole keksitty. Pienikin askel oikeaan suuntaan on kuitenkin parempi kuin ei askeleita ollenkaan. Toivoisin, että yhteiskunnallinen keskustelu olisi tässä ratkaisukeskeistä ja kaikki osapuolet huomioivaa.
