Sähköpörssi on kauppapaikka, jossa sähköntuottajat ja sähkönkuluttajat kohtaavat. Sähköpörssejä on kahdenlaisia. Fyysiseen sähkökauppaan erikoistuneissa pörsseissä käyvät kauppaa sähkön tuottajat ja kuluttajat ja kaupan tavoitteena on toimittaa fyysisesti sähköä tuottajalta kuluttajalle. Johdannaispörssien tavoitteena puolestaan on tarjota yrityksille keinoja hallita sähkönhintaan liittyviä riskejä.
Nord Pool –pörssissä käydään kauppaa huomispäivän sähköstä
Valtaosa Suomessa muissa pohjoismaissa kulutetusta sähköstä myydään ja ostetaan pohjoismaisen Nord Pool -sähköpörssin kautta. Nord Poolissa kauppaa käydään fyysisellä sähköllä ja siellä muodostuu sähkömarkkinoiden päivittäiset hinnat eli niin sanotut Spot-hinnat. Pörssin tavoitteena on löytää kullekin tunnille mahdollisimman edullinen markkinahinta, jolla kysyntä saadaan tyydytettyä. Spot-hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan tunti tunnilta ja kauppaa käydään vuoden jokaisena päivänä seuraavan päivän sähköntuotannosta. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Nord Poolista ostetaan tänään sähköä, joka tulee huomenna pistorasiasta. Kotitalouksien ja pienten yritysten puolesta Nord Poolin kaupankäynnin hoitaa sähkönmyyntiyhtiö.
Johdannaispörssissä käydään kauppaa tulevaisuuden tuotannosta
Monet sähköntuottajat ja -kuluttajat arvostavat ennustettavuutta ja ennakoitavuutta sähkönhinnassa sekä kaupankäyntiin liittyvissä riskeissä. Kiinteähintaisen määräaikaisen sähkösopimuksen tehneet kuluttajat tietävät sopimuskauden sähkönhinnan ja pystyvät siten arvioimaan tulevien sähkölaskujensa suuruuden. Teollisuusyritykset puolestaan pyrkivät varmistamaan tuotantopanostensa kuten raaka-aineiden ja energian saatavuuden ja hinnat etukäteen, jotta ne voivat hinnoitella lopputuotteensa sekä suunnitella tuotantoaan. Sähköntuottajan olisi mahdoton suunnitella investointejaan, jos tiedossa olisi vain huomisen kassavirta.
Johdannaispörssissä kaupankäynti keskittyy tuleviin kuukausiin ja vuosiin – jopa yli viiden vuoden päähän tulevaisuuteen. Merkittävin sähköjohdannaispörssi Pohjoismaissa on NASDAQ Commodities -pörssi. Johdannaismarkkinoita kutsutaan myös termiini- tai finanssimarkkinoiksi. Johdannaissopimuksessa osapuolet sopivat tietyn sähkömäärän toimituksesta tiettyyn hintaan tietylle ajanjaksolle. Johdannaiskaupassa ei yleensä siirry fyysistä tuotetta – ainoastaan rahaa.
Johdannaispörssi tarjoaa läpinäkyvyyttä markkinoiden hintatasosta.
Kaupankäynnillä pörssissä on monia etuja. Kun kauppapaikalla on monta osallistujaa samanaikaisesti (myyjiä ja ostajia) markkinahinnan löytäminen on tehokasta. Pörssikauppa on jatkuvaa huutokauppaa, jossa sekä myyjät ja ostajat tekevät tarjouksia. Pörssi julkaisee annetut tarjoukset ja toteutuneiden kauppojen hinnat. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja osallistujien on tällöin helppoa muodostaa käsitys tämän hetken hintatasosta tulevaisuuden eri ajanjaksoille. Päivän päätteeksi pörssi julkaisee päivän päätöshinnan, jota yritykset käyttävät ostamansa sähkönjohdannaisen arvottamisessa kirjanpidossaan.
Pörssikaupan merkittävimmät haasteet ovat sen edellyttämät taloudelliset vaatimukset sekä raportointi. Pörssiin liittyminen edellyttää alusta alkaen riittävästi pääomaa (rahaa ja/tai vakuuksia) sekä kykyä huolehtia päivittäisestä raportoinnista ja rahasiirroista. Tämän takia pörssien suoria jäseniä ovat tyypillisesti suuret yritykset, pankit ja pörssikauppaan erikoistuneet palveluyritykset.
Johdannaispörssi pyrkii minimoimaan vastapuoliriskiä – vakuudet avainasemassa
Pörssien tarkoituksena on olla vähäriskisiä markkinapaikkoja ja sujuvoittaa kaupankäyntiä ostajien ja myyjien välillä. Pörssit pyrkivät erityisesti hallitsemaan vastapuoliriskiä eli huolehtimaan siitä, että jokainen toimija pystyy huolehtimaan velvoitteistaan sovitun mukaisesti. Tämän pörssit tekevät mm. vaatimalla kauppaan osallistuvilta erilaisia vakuuksia ja/tai takauksia.
Jo kaupankäynnin aloittaminen pörssissä edellyttää vakuuksien eli käytännössä rahan (collateral, margining) siirtämistä pörssin määrittelemälle selvitystilille. Tehtyjen kauppojen myötä yritysten on tarvittaessa päivittäin siirrettävä lisää vakuuksia vastaamaan kulloisenkin ajanhetken vakuusvaatimuksia. Vakuusvaatimukset koostuvat useista eri osista (initial margin, variation margin jne.) ja suuri osa niistä muuttuu päivittäin markkinahintojen muutoksen mukaan. Erityistä tässä on se, että vaikka yritys ei tekisi lisää kauppaa niin markkinahintojen nousu tai lasku lisää tai vähentää vakuusvaatimuksia. Esimerkiksi, jos myyjä on myynyt alhaisella hinnalla ja markkinahinnat nousevat, on myyjän siirrettävä pörssiin lisää vakuuksia. Hintojen laskiessa nämä vakuudet taas palautetaan myyjälle. Kun myytyjen tuotteiden toimitus tapahtuu, palautetaan kyseiseen kauppaan liittyvät vakuudet kokonaisuudessaan.
Tämä voi kuulostaa työläältä ja monimutkaiselta ja niinhän se onkin. Miksi siis yritykset näkevät tämän kaiken vaivan? Syy on hyvin suoraviivainen: vakuusvaatimuksien myötä kaupankäynnin riskit ovat alhaiset. Vakuuksien tarkoitus on korvata muille osapuolille aiheutuneet kulut siinä tapauksessa, että joku pörssin jäsen ei pysty huolehtimaan velvoitteistaan vaikkapa konkurssin takia. Vakuuksia voisi kenties verrata vuokra-asunnon vuokravakuuteen. Se annetaan vuokranantajalle siltä varalta, että vuokralainen ei pysty maksamaan vuokraa tai hän aiheuttaa asunnolle vahinkoa. Jos vuokralainen pitää asunnon hyvässä kunnossa ja maksaa vuokrat sovitun mukaisesti hän saa vuokrasopimuksen päätyttyä vuokravakuuden takaisin.
Korkeat sähkön hinnat nostavat vakuusvaatimuksia
Viimeisen vuoden aikana voimakkaasti nousseet energiahyödykkeiden hinnat (Kuva 1) ovat nostaneet pörssikaupan vakuusvaatimuksia. Sähkönmyyjät ja ostajat suojaavat eli myyvät ja ostavat tulevaa tuotantoaan ja kulutustaan vuosia etukäteen ja näitä kauppoja on tehty jo ennen nyt koettua hintojen nousua. Kauppoja varten yritysten on toimitettava pörssiin vakuuksia (rahaa) vastaamaan tämän hetken hintatasoa. Tähtitieteellisiksi nousseet vakuusvaatimukset ovat johtaneet siihen, että pörssikaupan epäsuorat kustannukset (rahan sitoutuminen vakuuksiin) aiheuttavat yrityksillä rahoitus- eli likviditeettihaasteita.
Kuva 1. Pohjoismaiden sähköfutuurien hinnat ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Lähde: Nasdaq Commodities, Bloomberg
Sähköpörsseillä on paikkansa myös tulevaisuudessa
Opin jo ympäristöekonomian peruskurssilla, että tehokkaat markkinat ovat avain yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoimiseen. Sähkömarkkinat eivät ole poikkeus tähän. Nord Pool pyrkii löytämään jokaiselle tunnille edullisimmat hinnat ja johdannaiskauppa mahdollistaa yritykselle tehokkaan hintariskienhallinnan. Tämän hetken poikkeuksellinen markkinatilanne on paljastanut erityisesti pörssien vakuusvaatimuksien haasteet ja markkinoita sekä lainsäädäntöä on kehitettävä eteenpäin näiden oppien pohjalta. Yritysten tarpeet kaupankäynnille eivät tule poistumaan - sähköpörsseillä tulee olemaan tärkeä rooli tulevaisuudessakin.
