Suomen avoimuusrekisteri tekee valtiotason päätöksentekoa läpinäkyväksi
Vuoden alusta voimaan tulleen Suomen avoimuusrekisterilain tarkoituksena on parantaa eduskunnan ja ministeriöiden päätöksenteon avoimuutta sekä kansalaisten mahdollisuutta seurata poliittisen päätöksenteon ympärillä käytävää vuoropuhelua. Vaikuttamistoimintaa tai sen neuvontaa harjoittavilla oikeushenkilöillä (esim. yritykset ja järjestöt) on nyt velvollisuus ilmoittaa Suomen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta avoimuusrekisteriin puolivuosittain.
Oli alusta lähtien selvää, että avoimuusrekisterilaki tulee koskemaan myös meidän vaikuttamistoimintaamme. Olemme pitäneet avoimuusrekisterilainsäädännön valmistelua hyvänä asiana ja osallistuneet aktiivisesti uuden lainsäädännön täytäntöönpanoprosessiin ja siitä käytäviin keskusteluihin. Syyt tähän ovat selvät:
- Fortumin vaikuttamistoiminta on laaja-alaista: edunvalvonnan parissa työskentelee kymmeniä henkilöitä eri liiketoimintayksiköissä. Pyrimme luomaan hyvän ja kannustavan toimintaympäristön liiketoiminnoillemme kaikissa toimintamaissamme, ja energia-alan asiantuntijana tuomme esille näkemyksiämme energia- ja ilmastopolitiikasta, kestävästä kehityksestä ja kiertotaloudesta. Lisäksi vaikutamme politiikkaan ja lainsäädäntöön erilaisten järjestöjen, koalitioiden ja verkostojen kautta, ja olemme sitoutuneet vastaamaan sijoittajien odotuksiin ilmastotoimista ja avoimuudesta.
- Omat lobbausperiaatteemme ovat hyvin linjassa avoimuusrekisterilain tavoitteiden kanssa: olemme sitoutuneet edistämään avointa ja läpinäkyvää vuorovaikutusta yhteiskunnallisten päättäjien ja sidosryhmien kanssa. Näemme vaikuttamistyön olennaisena osana demokraattista päätöksentekoprosessia, ja haluamme varmistaa, että toimintamme on eettistä, vastuullista ja avointa.
Niinpä tartuimme toimeen hyvissä ajoin varmistaaksemme, että meillä on prosessit valmiina ja tieto kulkenut niin johdolle, ammattilobbareille kuin liiketoimintojen asiantuntijoillekin, kun aika koittaa.
Kuka meillä lobbaa, ketä ja mistä asioista?
Urakka on vaatinut todella paljon työtä, mutta olemme todenneet uusien avoimuusvaatimusten myös tukevan lobbaustoimintojen koordinointia yrityksemme sisällä. Lukuisat palaverit, infotilaisuudet, johtoryhmien tapaamiset ja digitaaliset kanavat ovat auttaneet muodostamaan Fortumin lobbareiden yhteisön, joka auttaa meitä tekemään vaikuttamistoimintaa yhtenä Fortumina.
Kirsikkana kakun päällä kehitimme myös oman rekisterityökalun vaikuttamistoiminnan koordinointia ja raportointia varten. Työkalu on otettu käyttöön sekä Suomessa että muissa keskeisissä toimintamaissamme. Se helpottaa Suomen avoimuusrekisterilain vaatimuksiin vastaamista, mutta myös parantaa vaikuttamistoimintamme koordinointia ja siten dialogia sidosryhmiemme kanssa.
Työkalun kehittäminen oli merkittävä ponnistus, ja haluammekin tarjota sen vapaasti myös muiden organisaatioiden käyttöön helpottamaan uuden lainsäädännön sujuvaa täytäntöönpanoa. Kerron työkalusta mielelläni lisää, ja teknisempää tietoa kaipaavalle suosittelen IT-kollegamme Terho Antilan mainiota kirjoitusta asiasta: How we Built a Finnish Transparency Register Solution on Microsoft Power Platform
Katse lobbauksen läpinäkyvyyteen myös kansainvälisellä tasolla
Fortum on mukana myös kansainvälisessä OECD:n Getting Influence Right -työssä ainoana suomalaisena yrityksenä. Työn tavoitteena on määritellä vastuullisen poliittisen vaikuttamisen keskeiset periaatteet yksityiselle sektorille. Laadittavat periaatteet tarjoavat yrityksille ohjeita siihen, miten poliittista vaikuttamistoimintaa tulisi toteuttaa, valvoa ja raportoida tavalla, joka ei herätä huolta julkisen päätöksentekoprosessin läpinäkyvyydestä ja osallistavuudesta.
OECD-valmisteluun osallistuessani olen huomannut, että eri maanosista tulevien edustajien puheenvuoroissa painottuvat hyvin erilaiset asiat. Esimerkiksi joihinkin meillä demokraattisessa yhteiskunnassa luontevina pidettäviin asioihin suhtaudutaan kriittisesti sellaisissa maissa, joissa korruption esiintyminen on yleisempää. Eroja näkyy varsinkin keskusteltaessa työntekijöiden liikkumisesta yksityiseltä sektorilta julkiselle, tai toisin päin. Haasteellista on myös linjata sellaiset periaatteet, jotka edistävät vastuullista poliittista vaikuttamista ja soveltuvat erikokoisille ja vaikuttamistoiminnassaan eri tasolla oleville yrityksille.
Vaikuttamistoiminta kuuluu demokraattiseen päätöksentekoon
Suomen avoimuusrekisteri on julkinen ja sen tietoja voivat selata kaikki kiinnostuneet. On mielenkiintoista nähdä, miten sen käyttöönotto tulee vaikuttamaan eri toimijoiden työskentelyyn ja siihen, miten vaikuttamistoiminta nähdään yhteiskunnassamme jatkossa. Pidän tärkeänä, että suhtautuminen on positiivista ja että avoimuusrekisterilaista ja sen sisällöstä viestitään myönteisesti. On keskeistä varmistaa Suomen jo nyt avoimen valmistelu- ja päätöksentekoprosessin jatkuminen niin, ettei avoimuusrekisterin käyttöönotto vähennä valmistelijoiden ja päättäjien halukkuutta tavata eri sidosryhmien edustajia. Avoimuusrekisterin tulee lisätä ymmärrystä edunvalvonnan roolista tärkeänä osana demokraattista päätöksentekoprosessia eikä kasvattaa vaikuttamistoimintaan mahdollisesti kohdistuvaa kriittisyyttä.
