Tehoreservi – mistä oikein on kyse?
Sähköntuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasapainossa. Tämän tasapainon varmistamiseksi Suomessa on ollut vuodesta 2007 alkaen käytössä tehoreservi, jonka tavoitteena on varmistaa sähkön riittävyys huippukulutustilanteissa. Energiavirasto määrittää ja kilpailuttaa kulloinkin tarvittavan tehoreservin tietylle jaksolle. Kantaverkkoyhtiö Fingrid puolestaan päättää tehoreservin käyttöönotosta tilanteessa, jossa sähköntuotannon riittävyys on maassamme uhattuna. Edellisen kerran tehoreserviin on jouduttu turvautumaan Suomessa talvella 2009-2010.
Tehoreservin kooksi kaudelle 1.11.2022-31.10.2023 Energiavirasto on määritellyt 600 MW. Koko Suomen sähköntuotantokapasiteetti oli vuonna 2021 noin 18 200 MW.
Tehoreservilaitokset ovat kaupallisen toiminnan ulkopuolella
Tehoreserviin valitaan laitoksia kilpailutuksen kautta ja siihen valittaville laitoksille on asetettu tiettyjä vaatimuksia. Laitosten on esimerkiksi kantaverkkoyhtiö Fingridin pyynnöstä pystyttävä aloittamaan sähkön tuotanto 12 tunnissa marraskuun alusta helmikuun loppuun. Muina aikoina käyttöönottovalmius on yksi kuukausi. Tehoreserviin kuuluvat laitokset eivät voi osallistua kaupallisille markkinoille ja tästä ne saavat Energiaviraston maksaman ylläpitokorvauksen. Ne ovat sananmukaisesti reservissä olevia laitoksia, joiden tuotannosta päättää Fingrid.
Fortumin Meri-Porin hiililauhdevoimalaitos mukana tehoreservissä vuodesta 2017
Fortum on osallistunut tehoreserviin useammalla tuotantolaitoksella useita vuosia. Vuonna 1994 käyttöönotettu Meri-Porin hiililauhdevoimalaitos on ollut mukana tehoreservissä yhtäjaksoisesti heinäkuusta 2017 alkaen kuluvan vuoden kesäkuun loppuun. Kauden 2022-2023 tehoreservikausi käynnistyy poikkeuksellisesti vasta marraskuun alusta ja kilpailutus on parhaillaan käynnissä. Fortum on tarjonnut Meri-Porin voimalaitosta myös tälle seuraavalle tehoreservikaudelle ja odotamme Energiaviraston ilmoittavan kilpailutuksen tulokset elokuussa.
Meri-Porin tuotanto ja ylläpito ovat mitoitettu tehoreserviä varten
Meri-Porin laitos on Suomen viimeinen vain sähköä tuottava kivihiilivoimala, eli hiililauhdevoimalaitos. Laitoksen kaupallinen käyttö pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ei olisi vuosiin ollut kannattavaa, ja kaikki muut vastaavat laitokset Suomessa onkin jo suljettu. Laitosta on ylläpidetty vastaamaan tehoreservijärjestelmän tarpeita, eli niitä tilanteita varten, joissa sähköjärjestelmässä tulisi lyhytaikainen pula tuotannosta. Tästä näkökulmasta olemme myös suunnitelleet Meri-Porin huollot, henkilöstön sekä polttoaineen hankinnan. Jos laitos valitaan 1.11. alkavalle kaudelle, tullaan sille tekemään kattava vuosihuolto. Laitos ei ole testiajoja lukuun ottamatta ollut kertaakaan käytössä tehoreserviin siirtymisen eli vuoden 2017 jälkeen.
Lauhdevoimalaitoksen käyttö tehoreservinä poikkeaa merkittävästi sen kaupallisesta toiminnasta. Markkinoille osallistuvan hiililauhdelaitoksen käytön kannattavuus perustuu siihen, että tuotetusta sähköstä saatava hinta kattaa laitoksen ylläpitokustannukset (henkilöstö, huollot, polttoaineen varastoinnin jne.) sekä muuttuvat kustannukset, joista merkittävimmät ovat kivihiili sekä päästöoikeudet. Merkittävien ylläpitokustannuksien takia laitosta ei kannata pitää valmiudessa lyhyttä tuotantojaksoa varten. Pitkäaikainen käyttö edellyttää merkittävästi suuremman määrän juuri tällaiselle laitokselle koulutettua henkilöstöä työskentelemään vuorokauden ympäri ja jokaisena viikonpäivänä. Seuraavalla tehoreservijaksolla laitoksen käyttötuntien määrä koko talvijaksolle on rajattu 200 tuntiin, mikä ei edellytä yhtä paljon henkilöstöä kuin kaupallinen käyttö.
Fortumin nykyiset kivihiilivarastot on mitoitettu Meri-Porin tehoreservin, huoltovarmuuden sekä Fortumin Espoon kaukolämpötuotannon turvaamisen näkökulmasta. Tällä hetkellä Meri-Porissa on tuotantokäyttöön 70 kilotonnia (kt) hiiltä, josta noin puolet on sidottu mahdollista tehoreserviä varten. Vapaasti käytettävissä olevalla hiilimäärällä laitosta voitaisiin ajaa noin pari viikkoa. Käytetty hiili tulisi kuitenkin korvata ostamalla uutta hiiltä markkinoilta. On hyvä huomata, että geopoliittinen tilanne on vaikuttanut myös kivihiilen saatavuuteen, hintaan, joka on moninkertaistunut vuoden aikana, ja logistiikkaan. Hiili ostetaan maailmanmarkkinoilta ja laivataan Meri-Poriin kaukaa, pisimmillään jopa Australiasta saakka. Kivihiilen matka tilauksen allekirjoittamisesta laivan saapumiseen Suomeen kestää useita viikkoja, jopa kuukausia.
Keskustelu toimitusvarmuuden parantamisen keinoista on tärkeää juuri nyt
Eurooppa on keskellä energiakriisiä, joka heijastuu myös Suomeen. Onkin tärkeää, että käymme nyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua niistä vaihtoehdoista, joilla energian toimitusvarmuutta voidaan parantaa. Pidän hyvänä, että keskustelua käydään myös nykyisen tehoreservijärjestelmän kehittämisestä, mukaan lukien voimalaitosten tuominen reservistä markkinoille tai reservin koon pienentäminen. Keskustelussa on kuitenkin tärkeää hahmottaa faktat ja realiteetit, jotka koskevat muun muassa yllä kuvattua polttoainehuoltoa.
On myös hyvä muistaa, että Suomessa on lailla päätetty lopettaa kivihiilen käyttö energiantuotannossa 1.5.2029 mennessä ja energiayhtiöitä on kannustettu luopumaan hiilen käytöstä nopeammalla aikataululla, vuoteen 2025 mennessä. Tämäkin tuo oman näkökulmansa keskusteluun.
Mielestäni kivihiilen käytöstä luopuminen ja siirtyminen vähäpäästöiseen energiantuotantoon on ilmastopolitiikan näkökulmasta edelleen ehdottoman tärkeää. Tämän hetken poikkeuksellinen geopoliittinen tilanne ja energiamarkkinoiden haasteet vain korostavat energiasiirtymän kiireellisyyttä - yhteiskuntamme tarvitsee luotettavaa ja puhdasta sähköntuotantokapasiteettia.
