Tiesitkö, että sähkömarkkina-analyytikot seuraavat herkeämättä muun muassa vedenpinnan korkeutta, koska se heilauttaa sähkön hintaa? Sähköpörssissä kohtaavat kysyntä, tarjonta ja kaikki käytettävissä ole tieto.
Pörssin ansiosta sähkölaskusi voi olla pienempi kuin se muuten olisi
Pistorasiastasi tuleva sähkö voi olla peräisin kotikuntasi sähkövoimalasta – tai toiselta puolelta Eurooppaa. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat teoreettisesti omavaraisia sähkön suhteen, mutta käytännössä kulutus ja tuotantomäärät vaihtelevat kullakin hetkellä. Välillä kulutus on niin suurta, että sähköä pitää ostaa muualta, kun taas toisinaan sähköä riittää myytäväksi muihin maihin.
Pohjoismaissa lähes kaikki sähkö ostetaan ja myydään yhteisessä sähköpörssissä, jossa sähkön hinta siis myös muodostuu.
Osa teollisuusyrityksistä tuottaa kuluttamansa sähkön itse. Tällaiset yritykset käyvät pörssissä kauppaa vain sillä sähköllä, joka jää yli omasta kulutuksesta. Sähköyhtiöt, kuten Fortum, toimivat pääsääntöisesti toisin: ne sekä ostavat että myyvät sähköä pörssissä.
Fortumin johtava analyytikko Mikko Kattelus uskoo, että pörssissä hinta muodostuu pitkällä aikavälillä kaikkien kannalta parhaaksi. – Toki asiasta ja yksityiskohdista on alalla eri näkemyksiä, mutta pörssissä hinta muodostuu todennäköisesti oikeammaksi, Kattelus sanoo.
"Pohjoismaissa lähes kaikki sähkö ostetaan ja myydään yhteisessä sähköpörssissä, jossa sähkön hinta siis myös muodostuu."
Sähkömarkkinoilla on useita eri kauppapaikkoja; toisilla käydään kauppaa tulevien kuukausien sähköstä, toisilla taas seuraavan vuorokauden sähköstä. Sähköpörssiksi kutsutaan yleisesti Nord Pool -sähköpörssiä, jossa käydään kauppaa seuraavan vuorokauden jokaisen tunnin sähköstä. Se on kätevä kauppapaikka monesta syystä: sähkön tuottajat voivat ohjata tuotantoaan kysynnän mukaan ja ostajat kertoa, kuinka paljon haluavat ostaa ja kuinka paljon ne ovat valmiita maksamaan.
Nord Poolin pörssissä sähkö hinnoitellaan tunneittain. Tuntihintaa kutsutaan spot-hinnaksi. Spot-hinnat ja ylipäätään sähköpörssin hintavaihtelut koskevat niitä, joilla on pörssisähkösopimus.
Pitkällä aikavälillä pörssisähkö on usein edullisin vaihtoehto. Välillä hinnat nousevat korkeiksi, näin kävi esimerkiksi tammikuussa 2024. – Sähköpörssin ja siellä käydyn kilpailun ansiosta sähkö on kuitenkin halvempaa kuin se muuten olisi, Kattelus sanoo.
Tiesitkö, että vaikka sähkökauppaa käydään pörssissä, sähkön saanti on turvattu pörssin toiminnasta huolimatta? Pörssi ei päätä tuotantomääristä eikä sähkön siirroista vaan ainoastaan hinnoista.
Kun Norjassa sataa, sähkön hinta laskee myös naapurimaissa
Tuotantotapa ja sää vaikuttavat merkittävästi sähkön hintaan. Esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla tuotettu sähkö on halpaa silloin, kun tuulee, paistaa tai vettä on sateiden tai lumen sulamisen takia paljon.
Myös ydinvoimalla tuotettu sähkö on verrattain edullista, mutta toisaalta ydinvoimaloiden mahdolliset viat ja huoltokatkot nostavat sähkön hintaa etenkin talvipakkasilla.
Norjassa sääolosuhteet vaikuttavat sähkön hintaan vähemmän kuin Ruotsissa ja Suomessa, koska Norja pystyy tuottamaan paljon vesivoimaa. Siitä norjalaiset saavat kiittää vuoriaan ja korkealla merenpinnan yläpuolella olevia järviään: maassa on Euroopan suurimmat vesivarastot.
Vuorilta vesi virtaa kovalla paineella vesivoimaloiden turbiineihin, jotka muuttavat liikkeen sähköksi. Kun Norjassa sataa ja vesivoimalat käyvät täysillä, Norjasta pystytään siirtämään edullista sähköä myös muualle Eurooppaan. Myös Ruotsissa ja Suomessa tuotetaan vesivoimalla sähköä, mutta vähemmän ja epätasaisemmin kuin Norjassa.
Kun Norjassa sataa ja vesivoimalat käyvät täysillä, Norjasta pystytään siirtämään runsaasti sähköä myös muualle Eurooppaan.
Sähkömarkkina-analyytikot seuraavatkin herkeämättä sademääriä ja vedenkorkeuksia, koska ne vaikuttavat sähkön hintaan. Mikko Kattelus havainnollistaa asiaa kevättulvien avulla. Kun järvissä ja joissa on paljon vettä, vesivoimalla tuotettu sähkö on halpaa. Tasaisessa maassa, kuten Suomessa, vesivarastoissa on vähemmän energiaa ja vettä pitää säännöstellä enemmän. Jos Suomessa arvioidaan loppuvuodesta, että kevättulvien alkamiseen on 4 000 tuntia aikaa, mutta vettä on saatavilla vesivoiman tuotantoon ennusteiden mukaan vain 2 000 tunniksi, sitä on järkevää säännöstellä ja käyttää silloin, kun sähköä tarvitaan eniten.
Tiesitkö, että sääilmiöistä tuuli vaikuttaa eniten sähkön hinnan vaihteluun, koska tuulimyllyjä on niin paljon? Esimerkiksi Suomessa käytetään keskimäärin 10 000 megawattia sähköä tunnissa. Tuulivoimalla voidaan tuottaa siitä noin puolet.
Siirtojohtojen pullonkaulojen takia sähkön hinta vaihtelee alueittain
Määräänsä enempää sähköä ei voi siirrellä maasta toiseen, koska siirtojohtojen kapasiteetti on rajallinen.
– Jos sähköä voitaisiin siirtää rajattomasti, sähköllä olisi koko Euroopassa aina sama hinta. Pörssi toimii niin, Mikko Kattelus sanoo.
Siirtojohtojen rakentaminen on kallista, mutta niitä kulkee jo ristiin rastiin Eurooppaa. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin sekä Ruotsin ja Norjan välillä kulkee sähkönsiirtojohtoja.
Lisäksi Etelä-Norjasta menee siirtoyhteyksiä esimerkiksi Isoon-Britanniaan ja Hollantiin, Ruotsista Puolaan ja Saksaan ja Suomesta Viroon. Lisää rakennetaan jatkuvasti.
Moni on varmasti huomannut, että usein sähkön hinta vaihtelee paitsi eri maiden myös saman maan sisällä. On aivan tavallista, että esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa sähkö on halvempaa kuin Tukholmassa tai Suomessa.
Tähän on looginen selitys. Hinta muodostuu kunkin alueen tuotanto- ja kulutusmäärien sekä siirtokapasiteetin mukaan. Suomessa sähköverkko riittää jakamaan sähköä koko maahan, minkä vuoksi sähkö maksaa saman verran kaikkialla. Sen sijaan Norja on jaettu viiteen hinta-alueeseen ja Ruotsi neljään. Hinta on halvinta pohjoisessa, jossa on paljon vesi- ja tuulivoimatuotantoa ja toisaalta vähän asukkaita sitä kuluttamassa. Etelässä on vähemmän tuotantoa ja enemmän asukkaita, minkä vuoksi sähkö on kalliimpaa.
On aivan tavallista, että esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa sähkö on halvempaa kuin Tukholmassa tai Suomessa.