Kaukolämpö vai maalämpö - kuinka valita?

Mikä olisi omaan kiinteistöön paras ja taloudellisin lämmitysjärjestelmä? Monessa taloyhtiössä ja yrityksessä pohditaan energiaremonttia, koska Suomen vaihtelevissa säissä lämmitys vie runsaasti energiaa. Vaihtoehtoina ovat useimmiten kaukolämmössä pysyminen tai maalämpöön vaihtaminen.

Kaukolämpö vai maalämpö – kumpi kannattaa valita? Kysymyksiin vastasi avainasiakaspäällikkömme Emmi Harava.

Toisin kuin muut lämmitysmuodot, kaukolämpö on palvelu. Mitä tämä tarkoittaa?

Kaukolämpö on palvelu, jossa ammattilaiset huolehtivat lämmöstäsi. Me Fortumilla varmistamme, että lämpöä riittää säässä kuin säässä ja kaikissa olosuhteissa 24/7. Hoidamme järjestelmän teknisen ylläpidon, elinkaaren hallinnan, riskit, vastuut ja investoinnit. Kaukolämpö on asiakkaalle helppo ja riskitön järkivalinta.

Miksi taloyhtiön tai yrityksen kannattaa pysyä kaukolämmössä?  

Maalämpö tai muu lämpöpumppuratkaisu edellyttää sitä, että kiinteistön omistaja on valmis siirtymään lämpöpalvelun ostajasta lämmön tuottajaksi. Maalämmössä taloyhtiö tai yritys on vastuussa järjestelmän ylläpidosta. Mahdollisista ongelmista kuten laitteiden vikaantumisesta on huolehdittava omin voimin – oli sitten juhannus tai joulu.

Kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto, joka on lämmittänyt koteja ja yrityksiä yli 70 vuoden ajan. Kaukolämpö on meille suomalaisille niin tuttu, että välillä sen nerokkuus unohtuu.

Fortumin kaukolämpöasiakkaana pysyt aina kehityksen aallonharjalla: tuotamme kaukolämpöä yhä enemmän sähköön pohjautuvilla menetelmillä. Näin tilojesi lämmitys muuttuu isoin harppauksin puhtaammin tuotetuksi ilman erillisiä investointeja. Voit vain keskittyä helppoon asumiseen.

Kumpi on edullisempi investointikustannuksiltaan: kaukolämpö vai maalämpö?

Investointi kaukolämpöön on edullinen: se maksaa kerrostaloon* noin 12 500 euroa. Kaukolämpölaitteiston käyttöikä on noin 25 vuotta, ja sen uusiminen maksaa noin 15 000 euroa. Taloyhtiön ei tarvitse välttämättä investoida uuteen kaukolämpölaitteistoon, vaan sen voi liisata meiltä palveluna.

Investointi esimerkiksi maalämpöön maksaa vastaavassa kerrostalossa* noin 400 000 euroa. Laskelmissa on huomioitava myös mahdollisen taloyhtiölainan koronnousu.

(*80 asuntoa, lämmönkulutus 400 MWh/a).

Miten kaukolämmön ja maalämmön käyttökustannukset eroavat?

Kilpailukykyinen hinta on Fortumin kaukolämmön valtti. Hinnoittelumme kulkee valtavirtaa vastaan: kaukolämpömme reaalihinta on laskenut vuodesta toiseen. Vuonna 2023 Fortum oli yksi harvoista kaukolämpötoimijoista, joka haastavista olosuhteista huolimatta pystyi laskemaan hintoja valtaosalle asiakkaistaan.

Kaukolämpömme syntyy kalliiden fossiilisten polttoaineiden sijaan valtaosin vähäpäästöisillä lämmönlähteillä. Optimoimme niiden käyttöä jopa tunti tunnilta sen mukaan, mikä tuotantotapa on kulloinkin edullisin. Tästä syystä kaukolämmön hintanäkymä on vakaa.  

Maalämmöstä näkee puhuttavan joskus ilmaislämpönä, mutta näin ei toki ole. Maalämpöpumpun toiminta vaatii sähköä. Sähkön hinta vaikuttaa maalämmön taloudelliseen kannattavuuteen.

Millaisia riskejä eri lämmitysmuotoihin liittyy?

Kaukolämpö on asiakkaalle huoleton ja luotettava palvelu. Fortumin energia-alan ammattilaiset huolehtivat lämmön ja lämpimän veden riittävyydestä vuoden jokaisena tuntina – myös paukkupakkasilla. Verkoston korjaukset ja muut riskit eivät jää koskaan asukkaan huoleksi.

Kun kerros- tai rivitaloyhtiössä puntaroidaan lämmitysmuotoa kaukolämmön ja maalämmön välillä, kannattaa hankkia selvitys puolueettomalta asiantuntijalta. Maalämpöä harkitsevan taloyhtiön kannattaa selvittää, mitä järjestelmän oikea mitoitus, huolto ja ylläpito vaativat.  

Lämpöpumppuratkaisuissa sähkötehon tarve kasvaa, jolloin taloyhtiön sähköliittymää täytyy usein suurentaa ja kaapelointia uusia. Suurempi sulakekoko nostaa sähkön perusmaksuja. Myös sähköautojen latausjärjestelmän sähköntarve tulisi huomioida.

Onko eri lämmitysmuotojen toimintavarmuudessa eroja?

Kaukolämpö on huoltovarmuuslain piirissä, ja sen toimitusvarmuus on lähes 100 prosenttia.  

Kaukolämmössä ei olla koskaan yhden lämmönlähteen varassa, vaan järjestelmään voidaan liittää lämmön lähteitä lähes rajattomasti. Kaukolämpö ei oikeastaan ole lämmitysjärjestelmä, vaan tapa siirtää lämpöä. Lämmön lähde voi olla datakeskusten hukkalämpö, jokin muu teollisuuden sivuvirta tai jopa ulkoilma.

Muissa lämmitysmuodoissa lämmityksen eteen on nähtävä vaivaa, jotta toimintavarmuus säilyisi.  Jos esimerkiksi lämpöpumpun haluaa kestävän käytössä mahdollisimman pitkään, sen toiminta on tarkastettava säännöllisesti. Huolto on kiinteistön omistajan kuten taloyhtiön vastuulla.

Voiko kaukolämmön asentaa millaiseen maaperään ja millaiselle tontille tahansa?

Maaperällä ei ole väliä, vaan kaukolämpö sopii kaikkiin Fortumin kaukolämpöverkon lähellä sijaitseviin kiinteistöihin. Toimialueemme on Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi. Kaukolämpöön voidaan liittää niin vanhat kuin uudetkin kiinteistöt.

Kuinka paljon teknistä tilaa kaukolämpö tarvitsee?

Kaukolämmön laitteisto vie vain vähän tilaa – keskimäärin viisi neliötä. Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella kiinteistöjen rakennetut neliöt ovat arvokkaita. Kaukolämmössä kerrostalon tai rivitalon tilaa voidaan siis hyödyntää muuhun kuin lämmityslaitteisiin.

Kaukolämpö vai maalämpö: miten eri lämmitysmuodot eroavat ympäristövaikutuksiltaan?

Paikallisesti Espoossa tuotettu kaukolämpö on tulevaisuudenkestävä vaihtoehto: hyödynnämme uusiutuvia energialähteitä ja edistynyttä teknologiaa.

Lämmöntuotantomme perustuu kasvavassa määrin sähköisiin ratkaisuihin. Voimme ottaa lämpöä talteen ilmasta ja jätevedestä tai hyödyntää hukkalämpöä, sähkökattiloita ja lämpövarastoja. Kokonaan hiilineutraaliksi lämmöntuotantomme muuttuu vuonna 2030, ja kaikki käyttämämme sähkö on päästötöntä jo nyt.  

Maalämmön ekologisuuden määrittelee käytettävän sähkön alkuperä.

Millaisia vaikutuksia eri lämmitysmuodoilla on isossa mittakaavassa?  

Kaukolämpö on ainoa järjestelmä, joka pystyy keräämään ja jakelemaan lämpöä hyvin erilaisista lämmönlähteistä tuhansiin rakennuksiin. Se siis kierrättää energiaa kaupunkien sisällä.  

Keskitetystä ja joustavasta järjestelmästä on etuja, joita kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät eivät kykene tarjoamaan. Sekä lämpöakkuihin että kaukolämpöverkkoon voidaan varastoida pohjoismaisilla markkinoilla tuotettua puhdasta sähköä lämmöksi. Sieltä se on vapautettavissa verkossa oleviin kiinteistöihin aina tarpeen mukaan.

Näitä ominaisuuksia Suomi tarvitsee jatkossa yhä enemmän, kun tuuli- ja aurinkoenergian osuus sähköntuotannossa kasvaa. Uusiutuvan energian tuotanto riippuu sääolosuhteista, mikä lisää heiluntaa sähkön tarjontaan ja hintaan. Sähköistyvä kaukolämpö tasoittaa tätä heilahtelua.

Järjestelmä voi toimia kaupunkien lämpöakkuna silloin, kun sitä tarvitaan. Lämpöä voidaan varastoida esimerkiksi yöllä, jolloin lämpimän käyttöveden tarve on asiakkailla pienempi. Akkuun varastoitua lämpöä voidaan puolestaan hyödyntää pakkasaamuina, kun kulutus on suurempi.

Jos kaikki kodit ja toimistot käyttäisivät erillisiä lämmitysjärjestelmiä, seurauksena olisi suuria kulutuspiikkejä esimerkiksi kylmimpinä talvipäivinä.