Vaativa purkutyö toteutetaan turvallisuus edellä
“Meille on tärkeintä, että työntekijämme työskentelevät turvallisissa olosuhteissa, vaikka kohde olisi haastava. Työstämme ei myöskään saa aiheutua vaaraa muille. Tavoitteeni tälle työmaalle ja projektille on ollut nolla tapaturmaa ja minimaaliset ympäristövaikutukset,” kertoo Kari Kataja.
Kataja kertoo, että vesitornin purku on ensimmäinen erittäin vaativa projekti Vantaalla. Purkutyön tavoitteena oli turvallinen työmaa, josta ei aiheudu vaaraa ympäristölle ja alueen asukkaille.
Purku-urakka käynnistettiin kilpailutuksen tuloksena: HSY oli tehnyt päätöksen purkaa vanha vesitorni, sillä sen kunnostamista pidettiin liian kalliina. Päätös rakentaa uusi vesitorni ja purkaa vanha käynnisti neuvottelu- ja tarjouskierroksen. Fortum valittiin toisen kierroksen jälkeen purkukumppaniksi ja työ alkoi kahden kuukauden suunnitteluvaiheella syksyllä 2021.
“Syksyllä 2022 saatiin ensimmäinen vaihe valmiiksi, kun ylemmän vesisäiliön elementit purettiin”, kertoo Kataja.
“Yhteistyö projektin eri vaiheissa on ollut erittäin tiivistä ja eteenpäin vievää. Olen ollut erittäin tyytyväinen siihen, miten olemme löytäneet yhdessä ratkaisuja ja nähneet niiden vaikutukset hankkeen etenemiseen,” kertoo HSY:n projektipäällikkö Arto Mettinen.
Ennen varsinaista toteutusta, purkutyötä suunniteltiin turvallisuus edellä. Maanalaiset kaapelit tutkittiin, alue rajattiin ja hauraalle tornille suunniteltiin terästukirakenne. Toteutus aloitettiin vuoden 2022 alussa ja purkutyö aloitettiin elementti kerrallaan. Vaativin rakenne on ns. kehäpalkki, jota varten työmaalle piti tuoda nosturi. Pilarit ja valettu torni puretaan vasta viimeiseksi.
Ympäristön huomioon ottaminen keskeisessä roolissa
Työmaa sijaitsee ahtaalla tontilla keskellä vilkkaasti liikennöityjä katuja: ympärillä on niin pientaloja kuin kerrostaloja, liiketiloja sekä koulu. Katualueita vuokrattiin ja rajattiin, jotta nosturilla on tilaa toimia tontilla. Korkea nosturi on vaatinut luvan jopa lennonjohdolta, sillä työmaa sijaitsee lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa.
“Otamme lennonjohtoon aina yhteyden, kun nostamme tai laskemme nosturia”, kertoo Kataja.
Projektin suurimmat haasteet liittyvät ympäristöön ja työskentelyyn: liikennöity tie, koulu ja sijainti keskellä asutusta ovat vaatineet poikkeukselliset turvallisuussuunnitelmat.
“Olemme tiedottaneet koululla työmaasta ja sen vaaroista. Rakensimme aidat työmaan ympärille ja pyrimme valistamaan asukkaita ja koululaisia, jotta purkutyöstä ei aiheudu kenellekään vaaraa. Olemme jakaneet lähialueelle kuukausittain tietoa työmaan etenemisestä”, kertoo Kataja.
Varsinainen työskentely-ympäristö on myös vaativa, sillä ylös 50 metriä korkeaan vesitorniin kuljetaan teräsportaita pitkin ja ylhäällä tornissa työskennellään kaikissa sääolosuhteissa. Pakkanen, tuuli ja sumu voivat ajoittain haitata työn etenemistä.
Puretut materiaalit uusiokäyttöön
Vesitornin purkutyöstä syntyy pääasiassa betonia ja terästä. Pelkästään terästukitornin purkamisesta syntyy 665 tonnia terästä, mikä toimitetaan Fortumin omille laitoksille jatkokäsittelyyn ja takaisin terästeollisuuden uusiokäyttöön. Betonia puolestaan puretaan noin 10 000 tonnia ja se käytetään erilaisiin kohteisiin uusioraaka-aineena.
Kaiken kaikkiaan ympäristövaikutuksia minimoidaan työmaalla. Betoni pulveroidaan, eikä murskata ja melua aiheuttaville töille on tietyt aikaraamit. Pölyä hallitaan tarpeen mukaan kastelulla ja liikennettä suunnitellaan siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän alueen asukkaita.
“Purettavia materiaaleja käsitellään tontilla mahdollisimman vähän ja ne toimitetaan suoraan uusiokäyttöön tai jatkokäsittelyyn kuljetukseen sopivassa koossa”, kertoo Kataja.
Purkutyö valmistuu touko–kesäkuun vaihteessa, jolloin vesitornin paikalla on tasoitettu maa ja tontti luovutetaan Vantaan kaupungille. Uusi vesitorni on jo toiminnassa muutaman sadan metrin päässä vanhasta, joten kaupunkikuva on saanut uuden kiintopisteen.
“Kun jätämme jälkeemme siistin maa-alueen ja nolla tapaturmaa, työmme on tehty kaikkien tavoitteiden mukaisesti”, päättää Kataja.
