Ikkunat auki ristivedon saamiseksi – vai tuleeko ne sittenkin pitää kuumimpina päivinä visusti kiinni? Kylmässä suihkussa käyminen ei auta, kun kohta on taas hiki tuulettimen puskiessa samaa helteistä ilmaa kasvoille. Kun tutut niksit eivät enää riitä, kääntyy moni pohtimaan toimivampia tapoja säilyä viileänä.
”Kuumat kesät ovat kasvattaneet erilaisten jäähdytysratkaisujen kysyntää. Taustalla on totta kai se, että kaikki haluavat helteiden keskellä kotiin ja konttorille mahdollisimman mukavat olosuhteet. Lisäksi esimerkiksi uudisrakennusten parempi tiiveys pitää lämmön sisällä, mikä on myös osaltaan kasvattanut tarvetta viilennysratkaisuille”, Fortumin kaukolämmön ja -jäähdytyksen parissa työskentelevä tekninen palvelupäällikkö Antti Hölsä kertoo.
”Samalla erityisesti toimistoissa jäähdytysratkaisuista on tullut jo osa perusvarustusta, jota kaikki odottavat. Asian voi nähdä niin, että eihän kukaan enää nykyisin osta autoa, jossa ei ole ilmastointia”, Hölsä lisää.
Säiden puolesta helpotusta helteisiin ei ole luvassa. Viime vuosina Euroopassa on koettu mittaushistorian kuumimpia kesiä. Ilmastonmuutoksen edetessä tällaisista kesistä tulee todennäköisesti yhä tavanomaisempia.
Kauko- ja Lähikylmä: tarjolla rakennuksiin metroradan ja kaukolämpöverkon varrella
Toimistoissa jäähdytys on jo pitkään perustunut keskitettyihin ratkaisuihin, joilla koko rakennus pidetään viileänä, kun taas asuinrakennusten talo- tai huoneistokohtaisista viilennystavoista tunnetuimmaksi on noussut ilmalämpöpumppu. Rakennus- ja huoneistokohtaisten ratkaisujen rinnalla on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja: Fortum Kauko- ja Lähikylmä.
”Kaukokylmä on tarjolla rakennuksiin, jotka sijaitsevat Espoossa metroradan varrella. Kaukokylmää tuotetaan Suomenojan lämpöpumppulaitoksella, josta se siirretään kaukolämmön tavoin maan alla putkiverkoston kautta rakennuksiin jäähdytystä varten. Lämmennyt jäähdytysvesi kierrätetään jälleen takaisin tuotantolaitokseen, jossa se kylmennetään uudelleen ja josta se lähetetään uudelle kierrokselle jäähdyttämään rakennuksia”, Hölsä kuvaa.
Lähikylmä on taas tarjolla kiinteistöihin, jotka eivät sijaitse suoraan kaukokylmäverkon kupeessa. Sen kohdalla kiinteistöön asennetaan lämpöpumppu, joka jäähdyttää koko rakennusta. Prosessissa syntyvä hukkalämpö syötetään kaukolämpöverkkoon, minkä vuoksi kiinteistön tulee sijaita kaukolämpöverkon varrella Espoossa, Kauniaisissa tai Kirkkonummella.
Ihan jokaiseen rakennukseen kaukoviilennys ei kuitenkaan ole ihanteellisin ratkaisu.
”Sekä Fortum Kauko- että Lähikylmän kohdalla puhutaan kerrostaloista sekä toimistorakennuksista. Ratkaisun mittakaava tarkoittaa, ettei sitä ole kannattavaa asentaa esimerkiksi yksittäiseen rivitaloon tai omakotitaloon”, Hölsä sanoo.
Kaukoviilennys tuntuu, mutta ei näy tai kuulu
Käyttäjän näkökulmasta keskitetyillä viilennysratkaisuilla on useita hyötyjä. Toisin kuin ilmalämpöpumppu, ovat Kauko- ja Lähikylmä huomaamattomampia: ne eivät vaadi olohuoneen nurkassa nököttävää tai seinälle ripustettavaa laatikkoa ja parvekkeelle kuumaa ilmaa puhaltavaa poistoputkea.
”Kaukokylmän kohdalla viilennys tuotetaan keskitetysti toisaalla, ja lähikylmän tapauksessa huoltotilassa humisee lämpöpumppu. Ja koska viilennys toteutetaan ilmanvaihdon tai lattiaviilennyksen kautta, ei sitä juuri näe tai kuule”, Hölsä kertoo.
Kauko- ja Lähikylmällä on muitakin hyötyjä. Kaukokylmä on ympäristöystävällistä, sillä sen tuotannossa hyödynnetään puhdistetun jäteveden sisältämää energiaa – joka purettaisiin muuten sellaisenaan mereen – ja myös tarvittaessa merivettä. Lähikylmäkin on ekologinen tapa viilentää rakennuksia, kunhan ilmalämpöpumpun käyttämä sähkö tuotetaan päästöttömästi. Ratkaisu on myös kiinteistönhaltijan kannalta huoleton, sillä Fortum huolehtii järjestelmän kunnossapidosta. Kaiken kukkuraksi jäähdytysratkaisu nostaa merkittävästi sekä asumismukavuutta ettää kiinteistön arvoa verrattuna sellaiseen rakennukseen, missä ratkaisua ei ole.
Keskitettyjen jäähdytysratkaisujen suhteen kannattaa huomioida, ettei asentaminen esimerkiksi olemassa olevaan asuinrakennukseen ole aivan pikku juttu.
”Kauko- ja Lähikylmä on aina helpoin asentaa uudisrakennukseen, jolloin se voidaan ottaa jo suunnittelussa huomioon. Vanhempiin kiinteistöihin se voidaan asentaa laajemman saneeraustyön – kuten putkiremontin – yhteydessä. Toimistorakennusten kohdalla jäähdytysjärjestelmä on mahdollista muuntaa hyödyntämään kaukokylmää ilman, että se vaatii suurempaa saneerausta”, Hölsä sanoo.
”Selvitämme aina kiinteistökohtaisesti, onko järjestelmän asentaminen mahdollista ja kumpi järjestelmä olisi sopivin. Paras ratkaisu onkin ottaa meihin yhteyttä niin jutellaan lisää”, Hölsä lisää.
