Vesivoima – uusiutuvaa joustavaa energiaa

Vesivoima on hiilidioksidipäästötön sähköntuotantomuoto, jossa sähköä tuotetaan voimalaitoksen läpi virtaavasta padotusta vedestä.

Vesivoimalaitoksissa hyödynnetään vedenpintojen korkeuseroa. Sähköä syntyy, kun virtaava vesi pyörittää vesivoimalaitoksen turbiinia. Turbiini puolestaan pyörittää generaattoria, joka muuttaa virtaavan veden voiman sähköksi. Samaa vettä voidaan käyttää uudelleen seuraavassa alajuoksun voimalassa.

Meillä on yhteensä noin 124 omaa tai osaomis­teista vesivoi­ma­lai­tosta Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa meillä on seitsemän vesivoimalaitosta Oulujoessa, neljä Oulujärveen laskevassa Emäjoessa sekä kaksi voimalaitosta Vuoksella.

Jokainen joki ja voimalaitos on olosuhteiltaan erilainen. Fortum haluaa etsiä optimaalisen ratkaisun kuhunkin kohteeseen kalatalouden kehittämiseksi. Kalojen kulun mahdollistaminen kalatiellä tai muilla vaihtoehdoilla on vain yksi osa toimivaa vaelluskalaratkaisua, lisäksi tarvitaan mm. lisääntymisalueita. Vaelluskalakantojen palauttaminen on pitkäjänteistä työtä ja siinä tulee edetä vaiheittain. Tärkeintä on, että tehtävät toimet hyödyttävät tehokkaasti kalakantojen kehittymistä. Istutuksia, ylisiirtoja, kalateitä ja muita toimenpiteitä tulee harkita niiden vaikutusten perusteella. Lue lisää blogistamme.

Oulujoella Fortumin tavoitteena on ollut lisätä istutusmääriä kalastusoikeuksien haltijoiden toiveiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on vaelluskalojen osittainen luonnonlisääntyminen, ja se, että kaloja voidaan siirtää Oulujokeen myös kalastettaviksi. Olemme tehneet tavoitteiden eteen jo pitkään yhteistyötä viranomaisten ja sidosryhmiemme kanssa. On huomioitava, että Oulujoki on luonteeltaan voimakkaasti rakennettu ja säännöstelty vesistöalue, minkä takia joessa ei enää ole luontaisia vaelluskalojen lisääntymisalueita, jotka ovat edellytys luonnollisesti lisääntyvälle kalakannalle.

Fortum toimii vesivoimalaitoksiensa kalatalousvelvoitteiden mukaisesti ja lisäksi toteutamme vapaaehtoisia toimia vaelluskalakantojen vahvistamiseksi. Vapaaehtoinen työmme Oulujoella on kattanut mm.

• Selvitämme Oulujoen vaelluskalan luonnollisen lisääntymisen mahdollisuuksia viimeisimmän tutkimustiedon perusteella yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
• Olemme kunnostaneet virtavesikalojen lisääntymisalueita niin pääuomassa kuin sivujoissakin. Olemme tehneet kunnostusalueiden luonnonlisääntymisen käynnistämiseksi vuosittain pienpoikasistutuksia.
• Jatkamme lohikalojen istukkaiden ja istutusten sekä niiden tuloksellisuuden kehittämistä. Oulujokeen nousevat lohet ovat istutuskaloja, ja merkit joen lohikannan vahvistumisesta ovat vuosien työn tulosta istutusten tuloksellisuuden kehittämisestä.
• Olemme kasvattaneet viime vuosien aikana kalastusoikeuksien haltijoiden toiveiden mukaisesti vaellussiian vuosittaiset istutukset 20 000 kesänvanhasta siiasta noin 1 190 000 siikaan.
• Toimiva kalojen ylisiirtoratkaisu on tehokas tapa osittain luontaisen elinkierron aikaansaamiseksi silloin, kun ohitettavana on useita voimalaitoksia erityisesti, jos lisääntymisalueita on vähän. Vuonna 2017 aloitettu Montan kalojen ylisiirtolaitteen kehitystyö jatkuu. Montan ylisiirtolaitteen avulla selvitämme Oulujoen potentiaalia luontaisen vaelluskalakannan kehittymisen suhteen. Vuonna 2020 siirsimme taimenen ja lohen kutupareja kunnostetuille alueille sivujokeen.

Teemme vaelluskalatyötä ja etsimme optimaalisimpia ratkaisuja yhdessä sidosryhmiemme kanssa. Tätäkin työtä jatketaan tänä vuonna Oulujoen vesistöalueen Arvovesi-hankkeessa, jossa luodaan yhteinen vesistövisio, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen vesistöalueen intressejä.

Vuoksella olemme toteuttaneet yhteistyöhankkeina virtavesikalojen elinympäristökunnostuksia vuodesta 2013 alkaen. Kunnostuksia on tehty muun muassa Tainionkosken voimalaitoksen ja Imatran kaupungin välisellä alueella sekä Imatran voimalaitoksen alapuolisella alueella. Kunnostushankkeita on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa.

Lue lisää vaelluskaloihin liittyvistä ympäristöhankkeista