Mukana kalan vaelluksella hero
Mukana kalan vaelluksella
Vaelluskala liikkuu virtaavia vesiä pitkin elinaikanaan jopa tuhansia kilometrejä. Vaelluskaloilla tarkoitetaan lajeja, jotka syntyvät virtaavassa vedessä, vaeltavat viettämään kasvuvaiheensa meressä tai järvessä ja palaavat takaisin synnyinjokeensa lisääntymään. Vaelluskalojen luontainen elinkierto edellyttää kulkumahdollisuutta jokien lisääntymis- ja elinalueiden sekä järven tai meren syönnösalueiden välillä.
Vaelluskalan elinkaari
Moni vaelluskalalaji on uhanalainen. Yksi vaarantuneimmista lajeista Suomessa on järvitaimen, jonka suojeluntarve mainitaan myös kansallisessa kalatiestrategiassa.
Syntymä ja poikasvaihe
Järvitaimen kutee syksyllä luonnontilaisessa tai kunnostetussa joessa tai purossa, ja poikaset syntyvät virtaavaan veteen. Pikku taimen viihtyy synnyinvedessään parikymmensenttiseksi smoltiksi, jolloin sen vaellusvietti herää.
Kasvuvaihe
Kevättulva kiidättää smoltin järvialueelle, jossa se viettää muutaman vuoden. Taimen kasvaa muikkuja ja kuoreita syöden jopa 10 kilon painoiseksi. Kasvuvaiheessa uhkana voi olla järvien rehevöityminen, kalastus tai petokalan saaliiksi joutuminen.
Kutuvaellus
Kun taimen saavuttaa sukukypsyyden, aloittaa se vaelluksen kudulle synnyinalueelleen. Taimen voi elää jopa yli 10-vuotiaaksi.
Toimia luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi – Kalasydän-hanke
Olemme konsernitasolla sitoutuneet biodiversiteettitavoitteisiin vuonna 2021. Leppikosken Kalasydän on yksi luonnon monimuotoisuutta parantavista hankkeistamme, jonka toteutamme yhteistyössä paikallisten kalakantojen hoidosta vastaavien osakaskuntien kanssa.
Tavoitteenamme on järvitaimenen luonnonkierron vahvistaminen Leppikosken vesivoimalaitoksen ympäristössä Hyrynsalmen reitillä. Kalasydämen, eli hydraulisen kalatien, avulla saamme avattua kalojen vaellusyhteyden voimalaitoksen yläpuolisille lisääntymisalueille.
Kalasydän on suomalainen innovaatio ja yksi keino valikoimassamme mahdollistaa vaelluskalojen kulku padon yli. Jokainen joki ja voimalaitos on erilainen, joten tarvitaan jokaisen joen ominaispiirteisiin sopivia erilaisia ratkaisuja.
Näin hydraulinen Kalasydän-kalatie toimii
Virtaus houkuttaa kalat Kalasydämeen
Kalasydämen tuottama houkutusvirtaus auttaa kaloja löytämään laitteen suuaukon. Kalasydän voidaan asemoida sen mukaan, mihin kalat mieluiten nousevat.
Älykäs kalojen tunnistus
Kalasydämen sisään uineet kalat tunnistetaan tekoälyn avulla, ja niistä kerätään reaaliaikaista dataa. Näin saadaan kalojen vaelluksesta arvokasta tietoa.
Kalat siirretään padon yli
Kun kalat ovat sisällä Kalasydämessä, ne siirtyvät hydraulisesti putkea pitkin ylävirtaan padon yli vahingoittumattomina, ja pääsevät jatkamaan vaellustaan.
Kärkikohteena Leppikoski
Hyrynsalmen reitillä sijaitseva Leppikosken voimalaitos on yksi kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Hyrynsalmen reitillä on Oulujoen vesistössä parhaimmat mahdollisuudet vaelluskalojen luontaiselle elinkierrolle. Leppikosken voimalaitoksen yläpuolella on noin 26 hehtaaria potentiaalista lohikalojen elin- ja lisääntymisympäristöä. Kunnostimme vuonna 2021 Torvisenjoessa ja Tolosenkoskessa elinympäristöjä noin 2 hehtaarin verran. Teemme lisäksi Hyrynsalmen reitille järvitaimenen pienpoikasistutuksia, joilla pyritään leimauttamaan taimenia Emäjokeen ja näin vahvistamaan luonnonkiertoa.
Leppikosken voimalaitosympäristö on tiiviisti rakennettuna haastava kohde, mutta rakenteeltaan kevyt Kalasydän on mahdollista asentaa sinne.
Muita keinoja vesistöjen biodiversiteetin edistämiseksi
Vahvistamme kalojen luonnollista elinkiertoa
Oulujoen vesistössä vahvistamme vaelluskalakantoja Hyrynsalmen reitillä Kalasydämen avulla ja Oulujoen pääuomassa Montan kalojen kiinniottolaitteen avulla, josta siirrämme lohen ja taimenen kutupareja kunnostetuille lisääntymisalueille sivujokiin. Lisäksi vahvistamme poikastuotantoalueille leimaantumista pienpoikasistutuksilla Oulujoen vesistössä sekä kunnostamme niin Oulujoella kuin Vuoksellakin elinympäristöjä kaloille ja muille vesieliöille.
Tutustu Montan kiinniottolaitteeseen →
Tutustu Önkkörin kunnostushankkeisiin →
Tutustu Vuoksen virtavesikunnostuksiin →
Tutustu lisääntymisalueselvitykseen Oulujoella →
Seuraamme istutusten vaikutuksia
Noudatamme kalatalousvelvoitteitamme ja vahvistamme kalakantoja istutuksin Oulujoen ja Vuoksen vesistöissä. Fortum istuttaa vuosittain toiminta-alueelleen niin pienpoikas- kuin pyyntikokoista kalaa lajeina merilohta ja -taimenta, järvitaimenta, kuhaa, harjusta, siikaa ja kirjolohta. Lisäksi seuraamme istutusten vaikutuksia ja kehitämme jatkuvasti istutuskäytäntöjä.
Tutustu Oulu- ja Muhosjoen kalaistutuksiin →
Tutustu Oulujoen kalaistutusten tuloksiin →
Edistämme vesistöjen kalastus- ja virkistyskäyttöä
Tavoitteenamme on kalastuksen mahdollistaminen eri puolilla Oulujoen vesistöä. Tuemme Oulujoen vesistön virkistyskalastuskäyttöä esimerkiksi rakentamalla veneluiskia ja esteettömiä kalastuspaikkoja Oulujoen moninaiskäyttö -yhteistyön puitteissa, aina vesistöalueen kuntien toivomuksia kuunnellen. Istutusten tuloksellisuuden kehittyminen tukee hyvin myös vapaa-ajan kalastuksen mahdollisuuksia.
Tutustu Önkkörin kunnostushankkeisiin →
Tutustu Suomussalmen kunnostus- ja rakennustoimiin →
Tutustu vuoden 2021 Oulujoen moninaiskäyttö -yhteistyöhankkeisiin →
Vesivoima on välttämätön osa uusiutuvan energian tuotantoa Pohjolassa
Vesivoima on toistaiseksi tärkein uusiutuvan energian tuotantomuoto Pohjoismaissa ja energianlähteenä ennustettava ja joustava. Kun aurinko- ja tuulivoiman varastoitavuutta vielä kehitetään, vesivoima tasapainottaa säätövoimana muita energiantuotantomuotoja ja täyttää aukot energiantuotannossa.