Pohjoismaiden sähkömarkkinasta on tullut erittäin hintakilpailukykyinen ja lähes päästötön. Alue on noussut asemaan, jossa se näyttää tietä muiden sektoreiden hiilestä irtautumiselle. Fortumilla on hyvät edellytykset edistää tätä puhdasta siirtymää. Se on luotettu energiakumppani, jonka puhtaan energian tuotanto on kilpailukykyistä ja luotettavaa ja toimialan tuntemus ylivertaista.
Vuoden 2024 kylmä alku nosti pohjoismaisia spot-hintoja etenkin Suomessa, jossa nähtiin äärimmäisiä hintapiikkejä ensimmäisellä neljänneksellä. Ensimmäisen neljänneksen jälkeen useat tekijät alkoivat kuitenkin painaa pohjoismaista spot-hintaa. Maatuulivoimakapasiteetin suuri määrä vahvisti sähköntuotantoa Pohjoismaissa. Lisäksi vuoden jälkipuolisko oli sateinen, mikä vahvisti pohjoismaisia vesivarantoja merkittävästi. Nämä tekijät painoivat spot-hintoja vuoden loppuun saakka. Niiden vaikutusta tasoitti pohjoismaisen sähkönkysynnän elpyminen, varsinkin kun muu kuin teollinen kysyntä kasvoi vuonna 2024.
Vuonna 2024 kaasun keskimääräinen front month -hinta oli 16 % edellisvuotta alempi, mutta sen hintakehitys poikkesi huomattavasti vuodesta 2023. Ensimmäisen vuosineljän-neksen jyrkän laskun jälkeen hinnat nousivat vähitellen joka neljänneksellä toisesta neljänneksestä alkaen. Ne kohosivat maaliskuun puolivälin alle 25 eurosta/MWh lähes 50 euroon/MWh vuoden loppuun mennessä. Noususuuntausta vauhdittivat jatkuvat huolet geopoliittisten riskien aiheuttamasta mahdollisesta toimituspulasta sekä koko vuoden ajan kiristynyt Euroopan ja Aasian välinen kilpailu nesteytetystä maakaasusta. Vuonna 2024 EU:n päästöoikeuksien hinnat laskivat heikentyneen kysynnän seurauksena, kun energia-alan päästöt vähenivät edelleen. Myös teollisuus supistui edelleen, mikä osaltaan vähensi päästöoikeuksien kysyntää. Kaasun korkeat hinnat heijastuivat Euroopan sähkömarkkinoille, joilla myös spot-hinnat nousivat. Samaan aikaan vastaavat futuurihinnat pysyivät useilla Manner-Euroopan markkinoilla selvästi kriisiä edeltänyttä tasoa korkeampina, vaikka ne laskivatkin suhteellisesti vuoden 2023 aikana.
Vuonna 2024 toteutunut pohjoismainen systeemihinta oli 36 euroa/MWh, kun se vuonna 2023 oli 56 euroa/MWh. Vuoden 2025 futuurihinta oli 45 euroa/MWh vuoden alussa mutta laski vuoden aikana ja oli 33 euroa/MWh vuoden lopussa.
Paitsi että pohjoismaisesta sähköntuotannosta on tullut erittäin hintakilpailukykyistä, se on myös runsasta, sillä lähes 10 % kokonaistuotannosta viedään Baltian maihin, Manner-Eurooppaan ja Britanniaan. Toinen kilpailuetu Pohjoismaille on se, että pohjoismainen sähköntuotanto on jo nyt päästötöntä: lähes 99 % sähköntuotannosta on päästötöntä. Kaiken kaikkiaan viime vuoden luvut osoittavat, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on hyvät edellytykset toimia suunnannäyttäjänä muiden teollisuudenalojen hiilestä irtautumisessa. Teollisuuden hiilestä irtautumisen saavuttamiseksi on kuitenkin varmistettava energia-teollisuuden kilpailukyky ja edellytykset uusille investoinneille, jotta Pohjoismaissa ja Euroopassa voidaan tehdä tarvittavia puhtaan energian investointeja.
Vaikka vuotuiset hinnat ovat palanneet kriisiä edeltäneelle tasolle sekä toteutuneiden spot-markkinoiden että futuurimarkkinoiden osalta, pohjoismaisten sähkö-markkinoiden dynamiikka on muuttunut. Tuulivoiman voimakas kasvu erityisesti pohjoisilla hinta-alueilla ja Etelä-Norjan uudet siirtoyhteydet ovat osaltaan kasvattaneet pysyvää hintaeroa alueen halvempien pohjoisten ja kalliimpien eteläisten osien välillä. Siirtokapasiteetin jatkuva vahvistaminen on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta pohjoismaista puhtaan energian potentiaalia voidaan kehittää edelleen sekä Pohjoismaiden talouden että Euroopan energiavarmuus- ja ilmastotavoitteiden hyväksi.
Hintojen volatiliteetin jatkuva lisääntyminen Pohjoismaissa jatkui koko vuoden 2024 ajan. Vaihtelut ovat olleet suurimpia Suomen ja Baltian hinta-alueilla. Kun tuulivoiman tuotannon osuus oli yli kolmannes Suomen sähköntuotannosta tuulisina päivinä ja vientimahdollisuudet lähialueille jäivät vähäisiksi, Suomen spot-markkinoilla nähtiin viime vuonna jälleen enemmän negatiivisia hintatunteja kuin missään muussa EU-maassa. Toisaalta syyskuun heikon tuulen kausi osui samaan aikaan Ruotsin ja Suomen välisten siirtoyhteyksien huoltokatkojen ja kahden suomalaisen ydinvoimalayksikön suunniteltujen ja suunnittelemattomien huoltokatkojen kanssa. Tämä nosti Suomen korkeimmat tuntikohtaiset spot-hinnat yli 400 euroon/MWh, kun taas Ruotsissa hintoihin kohdistui edelleen paineita ja Manner-Euroopassa hinnat pysyivät lähellä keskimääräistä vuositasoa.
Fortum on yksi Pohjoismaiden kolmesta suurimmasta sähköntuottajasta ja sillä on tärkeä rooli pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Sen arvokkaat päästöttömät tuotantolaitokset (47 TWh) perustuvat joustavaan vesi-voimaan, vakaaseen ydinvoimaan ja jossain määrin tuulivoimaan. Se on edelläkävijä puhtaan sähkö-järjestelmän luomisessa ja tukee samalla teollisuuden hiilestä irtautumista. Tehtävämme on paljon muutakin kuin vain omistaa ja käyttää olemassa olevia tuotantolaitoksia. Tehtävänämme on myös varmistaa, että jokaista 150 voimalaitostamme käytetään optimaalisesti ja kestävästi. Pyrimme myös etsimään yhteisiä ratkaisuja ja riskinjakomalleja uusien investointien mahdollistamiseksi, ymmärtäen koko arvoketjun pohjoismaisesta sähköntuotannosta loppukäyttöön ja kysyntään.
Epävakaista ajoista kohti uutta normaalia
Energiateollisuus on osa kaikkien toimivien ja kukoistavien modernien yhteiskuntien ja talouksien perustaa. Hiilestä irtautumisen ja digitaalisen kehityksen vahvoista megatrendeistä huolimatta toimintaympäristöllemme on ollut ja on edelleen ominaista epävakaus, heikko ennustettavuus ja epävarmuus.
Kuluva vuosikymmen alkoi maailmanlaajuisen energiankysynnän huomattavalla laskulla, kun koronapandemia aiheutti merkittäviä häiriöitä taloudelliseen toimintaan eri aloilla. Sen jälkeen tilanne alkoi muuttua, ja energiantarjonta väheni huomattavasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Tätä kehitystä vahvisti dramaattisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuoden 2022 alussa. Nämä tapahtumat herättivät merkittävää huolta energian saatavuudesta ja hinnasta ja aiheuttivat laajempaa epävarmuutta turvallisuuden, makrotalouden ja geopolitiikan kehitykseen. Eurooppa on selviytynyt jatkuvista häiriöistä melko hyvin. Se on saanut turvattua energiavarmuuden suhteellisen hyvin huolimatta siitä, että edullinen ja laajamittainen energiantuonti Venäjältä päättyi äkillisesti. Näiden tapahtumien vaikutukset tuntuvat ja jatkuvat edelleen ja tulevat mitä todennäköisimmin muokkaamaan toimintaympäristöämme tulevina vuosina.
Maailmaa leimaavat yhä enemmän kasvava polarisoituminen, geopoliittiset jännitteet ja strateginen kilpailu. Ne kääntävät 1990-luvun alussa alkaneita globalisaation ja sääntöpohjaisen järjestyksen kehityssuuntia. Olemme jälleen jakautuneessa maailmassa, jossa vahvat ryhmittymät kilpailevat keskenään taloudellisesti ja jopa sotilaallisesti. Tämä hidastaa maailman ja mahdollisesti jopa Euroopan yhdentymistä entisestään, ainakin lyhyellä aikavälillä. Lisääntyvä pirstoutuneisuus näkyy jo Euroopassa ja sen ulkopuolella kansallisissa teollisuuspolitiikoissa ja tukimekanismeissa, joilla pyritään vahvistamaan turvallisuutta, tuotantoa ja työllisyyttä.
Jatkuvien geopoliittisten jännitteiden ja epävarmuuden odotetaan vaikuttavan lyhyellä aikavälillä maailmantalouden kasvuun. Vaikka inflaatio ja korot ovat laskeneet aiemmista huipputasoista, erityisesti korot ovat edelleen tavallista korkeammat, mikä lisää puhtaan energian siirtymisen kustannuksia. Lisäksi heikentynyt investointiympäristö voi kasvattaa kuilua kuluttajille kohtuullisten energianhintojen ja sen sähkönhinnan välillä, jota tarvitaan kannattavuuden turvaamiseen tulevaisuuden energiantarjontaan tehtävissä uusissa investoinneissa ennakoidun kysynnän kasvun tyydyttämiseksi.
Kuluneen vuoden aikana Eurooppa on keskittynyt yhä enemmän talouskasvuun, kilpailukykyyn ja turvallisuuteen. Samalla Eurooppa on edelleen sitoutunut kunnianhimoisiin ilmasto- ja päästövähennystavoitteisiinsa, jotka tukevat vahvasti sähköistymistä ja puhtaan energian kysyntää. Jää kuitenkin nähtäväksi, miten Eurooppa onnistuu elpymään, vahvistamaan taloudellista kilpailukykyään ja toteuttamaan suunnitellut hiilestä irtautumiseen tähtäävät investoinnit energian kysynnässä ja tarjonnassa, kun otetaan huomioon maailmanlaajuiset epävarmuustekijät.
Ennen energiakriisiä energia-alaa koskevilla politiikoilla pyrittiin lähinnä vähentämään päästöjä ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Yksi Ukrainan sodan keskeisistä seurauksista on entistä vahvempi keskittyminen ns. energiakolmion kaikkiin tekijöihin: kestävään kehitykseen, kohtuuhintaisuuteen ja toimitusvarmuuteen. Nyt kohtuuhintaisen ja toimitusvarman energian takaaminen on ratkaisevan tärkeää, kun taas hiilestä irtautumista pidetään välttämättömänä turvalliselle, kriisinkestävälle ja kustannustehokkaalle energiajärjestelmälle, joka minimoi riippuvuuden fossiilisten polttoaineiden tuonnista pitkällä aikavälillä.
Pohjoismailla hyvät edellytykset toimia kilpailukykyisen puhtaan energian keskuksena
Pohjoismailla on useita merkittäviä vahvuuksia, jotka tukevat eurooppalaisia ja jopa maailmanlaajuisia hiilestä irtautumisen pyrkimyksiä kohtuullisin kustannuksin laajassa mittakaavassa.
Pohjoismailla on erittäin hyvät edellytykset olla keskeinen toimija puhtaan energian siirtymässä. Pohjoismainen vesivoimatuotanto tuo tarvittavaa ja arvokasta joustavuutta energiajärjestelmään. Yhteiskunnallisesti hyväksytyllä vakaalla ydinvoimalla on valmis pysyvä ydinjätteen loppusijoitusjärjestely, ja uusiutuvan energian mahdollisuudet ovat laajat etenkin tuuli- ja aurinkovoimalle. Tämä yhdistelmä tuottaa nykyään Euroopan edullisimmat sähkönhinnat. Siihen yhdistyvä vertaansa vailla oleva kasvupotentiaali houkuttelee paljon energiaa kuluttavia teollisuudenaloja, jotka tarvitsevat puhdasta, kohtuuhintaista ja ennustettavaa energiaa tukemaan puhdasta kasvuaan.
Sähköistäminen on ensisijainen keino hiilestä irtautumiseen monilla aloilla, kuten asuntojen lämmityksessä ja kevyessä liikenteessä. Joillakin aloilla hiilestä irtautuminen on vaikeampaa. Esimerkiksi tietyillä teollisuudenaloilla ja raskaassa liikenteessä suora sähköistäminen ei yksin riitä. Näihin käyttökohteisiin puhdas vety ja sen johdannaiset tuovat ratkaisun, jossa Pohjoismailla on ainutlaatuisia etuja. Kilpailukykyisen puhtaan sähköntuotannon suuren potentiaalin lisäksi makeaa vettä on runsaasti, biogeenisen hiilen saatavuus on hyvä ja lisähyötynä elektrolyysin tuottama ylimääräinen lämpö voitaisiin liittää esimerkiksi olemassa oleviin kaukolämpöverkkoihin. Lisäksi Pohjoismailla on hyvin kehittyvä energiainfrastruktuuri ja energiapoliittinen ympäristö, jolla pyritään mahdollistamaan hiilineutraalius jo 2030- ja 2040-luvuilla.
Nämä perusasiat kannustavat jo nyt yhä useampia globaaleja teknologiayrityksiä, johtavia teollisuusyrityksiä ja uusia puhtaita energiaintensiivisiä yrityksiä kehittämään Pohjoismaissa hankkeita, kuten datakeskuksia, vihreää terästä ja puhtaita polttoaineita.
Pohjoismaiset sähkön ja kaasun siirtoverkonhaltijat tekevät yhteistyötä kansallisesti ja Pohjanlahden alueella kehittääkseen pitkän aikavälin suunnitelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa vahva energiansiirtoverkko, joka edistää sähkö- ja vetykauppaa sekä Pohjoismaissa että Manner-Eurooppaan. Tämä kehitys yhdistää Pohjoismaat entistä vahvemmin muuhun Eurooppaan, jolloin alue voi palvella yhä suurempaa puhtaan energian kysyntää sekä sähkön että vedyn viennillä.
Pohjoismailla on ihanteelliset mahdollisuudet yhdistää alueen runsaat puhtaat energiavarat mantereen energiamarkkinoihin, joilla on rakenteellisesti puutetta puhtaasta energiasta. Näin Pohjoismaat toimivat merkittävänä puhtaan energian keskittymänä, joka edistää Euroopan hiilestä irtautumista luotettavasti ja kohtuullisin kustannuksin. Tulevina vuosikymmeninä kotimaisten kasvumahdollisuuksien ja vientipotentiaalin odotetaan lisäävän sähkön kysyntää sadoilla terawattitunneilla. Nykyiset pohjoismaiset sähkömarkkinat voivat jopa yli kaksinkertaistua.
Fortumilla on hyvät edellytykset edistää tätä siirtymää. Se on luotettu energiakumppani, jonka puhtaan energian tuotanto on kilpailukykyistä ja luotettavaa ja toimialan tuntemus ylivertaista.
