Historia
Loviisan ydinvoimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Loviisan ydinvoimalaitoksella on kaksi voimalaitosyksikköä, joista Loviisa 1 aloitti tuotannon helmikuussa 1977 ja Loviisa 2 marraskuussa 1980. Voimalaitosyksiköt ovat VVER-440 tyyppisiä painevesireaktoreita.
Monikansallinen ydinvoimahanke
Loviisan ydinvoimalaitos toteutettiin monikansallisena hankkeena, jossa itä ja länsi ensi kertaa toimivat yhteistyössä ydintekniikan alalla. Hankkeen kotimaisuusaste oli noin 50 %. Neuvostoliitosta hankittiin reaktori, turbiini, generaattori ja muut pääkomponentit. Voimalaitoksen turvallisuusjärjestelmät, valvontajärjestelmät ja automaatiojärjestelmät ovat pääosin länsimaista alkuperää. Reaktorirakennuksen jäälauhduttimet valmistettiin Westinghousen lisenssillä.
Korkea turvallisuustaso
Loviisan ydinvoimalaitos rakennettiin täyttämään kehittyneimmät länsimaiset turvallisuusvaatimukset. Turvallisuutta ja käytettävyyttä parannetaan jatkuvasti mittavilla uudistushankkeilla.
1970- ja 80-luku
Voimalaitoksen kakkosyksikkö liitetään ensimmäisen kerran sähköverkkoon 4.11.1980. Voimalaitoksen ykkösyksikkö liitettiin sähköverkkoon runsaat kolme vuotta aikaisemmin, 8.2.1977. Kakkosyksikön kaupallinen käyttö alkoi 5.1.1981 ja sen vihkiäiset järjestettiin 14.5.1981. Vuonna 1981 Loviisan voimalaitos tuotti noin 15 % Suomen sähkönkulutuksesta. Voimalaitoksella työskenteli vakituisesti noin 420 henkilöä.
1990-luku
Turvallisuusjärjestelmien parannuksia, mm. vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmät (SAM) otettiin käyttöön. Käytetyn polttoaineen kuljetus Venäjälle päättyi vuonna 1996. Voimalaitoksen ensimmäinen modernisointihanke (LOMO) valmistui 1998, ja sen ansiosta laitoksen tehoa voitiin nostaa noin 10 %.
2000-luku
2001: Eduskunta hyväksyi periaatepäätöshakemuksen käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitoksen perustamisesta Olkiluotoon.
2002: Voimalaitos sai Inspectan ympäristösertifikaatin.
2007: Valtioneuvosto myönsi uuden käyttöluvan 20 vuodeksi, Loviisan ykkösyksikölle vuoteen 2027 ja kakkosyksikölle vuoden 2030 loppuun saakka. Voimalaitokselle myönnettiin työturvallisuustoimintaa koskeva sertifikaatti (Inspecta). Loviisan ykkösyksikkö tuottanut sähköä 30 vuotta.
2008: Loviisan kakkosyksikkö tuottanut käyttöhistoriansa aikana vuodesta 1980 yhteensä 100 TWh sähköä.
2009: Loviisan voimalaitos tuottaa noin 10 % Suomen sähkönkulutuksesta. Loviisan kakkosyksiköllä aloitetaan valvomoautomaation uusintahanke.
2010-luku
2010: Voimalaitoksella työskenteli vakituisesti noin 480 henkilöä. Loviisan kakkosyksikkö tuottanut sähköä 30 vuotta.
2016: Kiinteytetyn radioaktiivisen jätteen kiinteytyslaitos vihittiin käyttöön.
2017: Helmikuussa STUK hyväksyi Loviisan voimalaitoksen määräaikaisen turvallisuusarvion. Loviisan ykkösyksikkö juhli 40-vuotista tuotantoa. Virtuaalipaneelein toteutettu täyden mittakaavan koulutussimulaattori otettiin testauskäyttöön.
2018: Laitoshistorian laajin modernisointiohjelma (investoinnit 2014-2018 n. 500 milj. euroa) saatiin onnistuneesti päätökseen. Voimalaitoksen automaatiouudistus saatiin päätökseen.
2019: Molempien yksiköiden reaktoritöissä käytettävien Polar-nosturien modernisointi valmistui. Kiinteytetyn nestemäisen radioaktiivisen jätteen loppusijoitus aloitettiin.
2020-luku
2020: Loviisan kakkosyksikkö tuottanut sähköä 40 vuotta. Koronapandemiasta huolimatta Loviisan voimalaitoksen vuosihuollot toteutettiin turvallisesti alkuperäisen suunnitelman ja laajuuden mukaisesti. Voimalaitoksella vaihdettiin kaksi päägeneraattorin staattoria uusiin 320 MVA:n tehoisiin staattoreihin.
2021: Loviisan voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA) toimitettiin työ- ja elinkeinoministeriölle. Vuosihuolloissa historian pienimmät säteilyannokset.
2022: Sopimus Westinghouse Electric Companyn kanssa uuden polttoainetyypin suunnittelusta, luvittamisesta ja toimittamisesta. Loviisan voimalaitos ensimmäisenä ydinvoimalaitoksena mukaan Fingridin taajuusohjattuun häiriöreserviin.
2023: Uusi käyttölupa vuoteen 2050 saakka.