Kiertotalous
Kiertotalous
Siirtyminen kohti kiertotaloutta on välttämätöntä luonnonvarojen saatavuuden varmistamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Fortum soveltaa jätehierarkian periaatteita kaikessa toiminnassaan, kuten ennaltaehkäisyssä, uudelleenkäytön valmistelussa, kierrätyksessä, energian talteenotossa ja vastuullisessa loppusijoituksessa.
Fortum tuottaa tavanomaista vaaratonta ja vaarallista jätettä voimalaitoksissaan ja muissa omissa toiminnoissaan. Tavanomaisen teollisuusjätteen lisäksi syntyy radioaktiivista jätettä Loviisan ydinvoimalaitoksessa sekä osaomisteisissa ydinvoimalaitoksissa Olkiluodossa sekä Ruotsin Forsmarkissa ja Oskarshamnissa.
Tavanomaisen jätteen hallinta
Tavanomaisen jätteen hallintaa parannetaan tiiviissä yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppanien kanssa.
Suurin osa Fortumin voimalaitosten tuottamasta jätemäärästä on kiinteiden polttoaineiden palamisessa syntyvää tuhkaa. Tuhka on polttoaineen palamaton jäännös, joka sisältää pääasiassa mineraaleja ja metalleja.
Fortumin akkujen kierrätysliiketoiminta käyttää mekaanisen ja hydrometallurgisen teknologian yhdistelmää akkumateriaalien kierrättämiseen. Akkuvalmistajat voivat käyttää talteen otettuja akkukemikaaleja – litiumia, kobolttia, mangaania ja nikkeliä – uusien akkujen valmistuksessa. Akusta voidaan kierrättää yli 80 %, ja akun mustan massan sisältämistä arvokkaista metalleista voidaan kierrättää 95 %.
Radioaktiivisen jätteen hallinta
Loviisan voimalaitoksen jätehuolto koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta: valvomattoman alueen jätehuollosta ja valvonta-alueen jätehuollosta. Kaikki valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä.
Valvonta-alueella syntyvä jäte jaetaan kolmeen luokkaan: matala-aktiiviseen jätteeseen (huoltojäte), keskiaktiiviseen jätteeseen (pääasiassa nestemäinen jäte ja pieniä määriä kuivaa jätettä, kuten suodattimia ja antureita) ja korkea-aktiiviseen jätteeseen (käytetty polttoaine). Huoltojäte joko todetaan ei-aktiiviseksi ja käsitellään tavanomaisena jätteenä tai loppusijoitetaan voimalaitoksen alueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan.
Nestemäinen jäte puhdistetaan ja lasketaan mereen tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja sijoitetaan loppusijoitustilaan.
Erittäin radioaktiivinen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta. Fortum ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen teknisestä toteutuksesta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus maailman ensimmäiseen syvään geologiseen loppusijoituspaikkaan on tarkoitus aloittaa Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvun puolivälissä. Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa 2030-luvulla ja Olkiluodon 2020-luvulla.