Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto vastauksena korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen.
Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestönkehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.
Suojaukset
Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 70 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 43 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 50 % hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2025 (vuoden 2023 lopussa 40 % hintaan 43 euroa/MWh). Fortumin suojausasteet ja -hinnat sisältävät sen ydinvoiman ja vesivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät ja vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen myös konsernin tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh.
Helmikuussa 2024 Fortum asetti uuden strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä.
Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.
Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on viime vuosien aikana suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen Nasdaqin hyödykepörssissä on vähentynyt selvästi.
Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kaupankäyntiä Nasdaq-hyödykepörssissä markkinoiden likviditeetin ja taloudellisen optimoinnin perusteella sekä kahdenvälisillä järjestelyillä.
Generation
Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotantomäärä on noin 47 TWh eli noin 2 TWh aiempaa ohjausta (45 TWh) suurempi. Kasvu johtuu Olkiluodon ydinvoimalaitoksen uudesta kolmannesta yksiköstä sekä uudesta Pjelaxin tuulipuistosta Suomessa.
Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantomäärän hinta-alueisiin perustuva hinta jakautuu seuraavasti: Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista seikoista, kuten seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta.
Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.
Fortumin saavuttama sähkön hinta sisältää sähkön fyysisen myynnin, johdannaiskaupat sekä tukkusähköntuotannon optimointimarginaalin. Saavutettuun sähkön hintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin arvioidaan olevan 6–8 euroa megawattitunnilta. Se vaihtelee yleisen markkinatilanteen, volatiliteetin sekä sähkön ja alkuperätakuiden markkinahintojen mukaan.
Ruotsissa on meneillään säännöllinen, kuuden vuoden välein toteutettava kiinteistöveron päivitys. Alustavien arvioiden perusteella tämä todennäköisesti johtaa Ruotsissa kiinteistöverojen nousuun vuosina 2025–2030.
Tehostamisohjelma
Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoiteltu 100 miljoonan euron vähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Ohjelma etenee suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Fortum arvioi vähentävänsä kiinteää kulupohjaansa yli 50 miljoonalla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä.
Tehostamisohjelma sisältää strategista priorisointia, toiminnan painopisteiden ja resurssien uudelleen arviointia, toimenpiteitä heikosti suoriutuvien ja tappiollisten liiketoimintojen tilanteen kääntämiseksi sekä henkilöstövähennyksiä.
Ensimmäisen neljänneksen aikana käynnistettiin kustannussäästöhankkeita kaikissa liiketoimintayksiköissä ja mahdollistavissa toiminnoissa. Tunnistettuja tehostamistoimia ovat esimerkiksi ulkoisten palvelujen käytön vähentäminen, IT-palvelujen uudelleensuunnittelu ja optimointi sekä sisäisten prosessien parannukset, joilla lisätään tehokkuutta ja virtaviivaistetaan organisaatiota.
Tammikuussa aloitetut muutosneuvottelut Consumer Solutions -liiketoiminnassa ja IT-yksikössä saatiin päätökseen maaliskuussa. Niiden seurauksena vähennetään yhteensä 70 työpaikkaa näissä yksiköissä.
Verotus
Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuosina 2024–2026. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Investoinnit
Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2024. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Vuosina 2024–2026 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,7 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien 300 miljoonaa euroa. Kasvuinvestoinneista (800 milj. euroa) 300 miljoonaa euroa on toistaiseksi kohdentamattomia.