Toimintaympäristö vuoden 2024 lopussa
Euroopan sähkömarkkinat
Neljännen neljänneksen suuret sademäärät aiheuttivat jälleen pohjoismaisiin sähkönhintoihin kohdistuvaa painetta etenkin lokakuussa ja joulukuussa, ja spot-hinnat olivat vastaavasti alhaiset. Lisäksi tavallista lämpimämpi sää ja tuulivoimatuotannon kasvu heikensivät pohjoismaisia spot-hintoja. Heikkojen pohjoismaisten perustekijöiden yhteisvaikutus johti Pohjoismaiden vesivarantojen ylijäämän merkittävään kasvuun. Vesivarannot olivat 14 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella vuoden lopussa ja 13 TWh suuremmat kuin kolmannen neljänneksen lopussa. Vahvistuvat kaasun ja hiilen hinnat tukivat Manner-Euroopan sähkönhintoja.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 107 (112) TWh vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Jatkuvan elpymisen myötä sähkön kysyntä Pohjoismaissa on nyt lähellä energiakriisiä edeltänyttä tasoa. Vuonna 2024 sähkönkulutus oli Pohjoismaissa 395 (386) TWh.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) oli vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä 338 (334) TWh. Sähkön kysyntä oli Manner-Euroopassa edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon, mihin vaikutti teollisuustuotannon heikentyminen. Vuonna 2024 sähkönkulutus oli keskisessä Länsi-Euroopassa oli 1 286 (1 268) TWh.
Vuoden 2024 neljännen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 102 TWh eli 1 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 4 TWh edellisvuoden tason alapuolella. Pohjoismainen tulovirtaama oli merkittävästi normaalia korkeammalla tasolla, kun taas vesivoimatuotanto oli hieman normaalia pienempää. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 99 TWh, mikä on 14 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 22 TWh edellisvuotta enemmän. Suurin osa varannoista on Norjassa.
Neljännellä neljänneksellä Pohjoismaiden spot-hinnat olivat alhaisemmat kuin vuotta aiemmin, koska vesivarannot olivat merkittävästi suuremmat ja uusiutuvan energian tuotanto kasvoi. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 31,0 (57,6) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 41,5 (61,1) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 42,7 (56,5) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 12,4 (44,0) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta neljännellä neljänneksellä oli 102,6 (82,3) euroa/MWh.
Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa vuonna 2024 oli 36,1 (56,4) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 45,6 (56,5) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 35,8 (51,7) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 24,6 (40,0) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuonna 2024 oli 79,6 (95,2) euroa/MWh.
Helmikuun alussa pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 32 euroa/MWh loppuvuodelle 2025 ja noin 37 euroa/MWh vuodelle 2026. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 85 TWh eli noin 17 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja 24 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 103 euroa/MWh loppuvuodelle 2025 ja noin 99 euroa/MWh vuodelle 2026.
Euroopan hyödykemarkkinat
Neljännen neljänneksen aikana maakaasun (TTF) ja päästöoikeuksien (EUA) hinnat vahvistuivat, kun taas hiilen hinnat heikentyivät. TTF:n hintoja tukivat kaasun kysynnän kasvu kylmempien lämpötilojen seurauksena, mikä johti suurempaan varastojen purkuun, sekä lisääntyneet toimitusriskit, mukaan lukien Venäjän kaasun kauttakulun katkaisu Ukrainassa. EUA:n hinnat heijastelivat TTF-hintojen kehitystä, joskin pienemmällä vaihtelulla, mutta niitä tuki myös joulukuun lopun vuotuinen huutokauppatauko.
Kaasun kulutus keskisessä Länsi-Euroopassa oli 547 (513) TWh neljännellä neljänneksellä ja 1 709 (1 718) TWh vuonna 2024. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat neljännen neljänneksen alusta (601 TWh) neljänneksen loppuun (448 TWh), jolloin ne olivat 111 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 32 TWh pienemmät kuin viiden vuoden keskiarvo (2019–2023).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) oli 43,3 (43,2) euroa/MWh neljännellä neljänneksellä ja 34,6 (41,4) euroa/MWh vuonna 2024. Vuoden 2025 termiinihinta nousi neljännen neljänneksen aikana ja oli 46,6 euroa/MWh neljänneksen lopussa (38,6 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 11,7 euroa/MWh korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2024 alussa vuoden 2025 toimitusten TTF-termiinihinta oli 33,4 euroa/MWh.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi neljännen neljänneksen aikana ja oli 73,0 euroa/tonni neljänneksen lopussa (63,6 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 7,4 euroa/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 laski neljännen neljänneksen alusta (123,3 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (113,7 dollaria/tonni), jolloin se oli 17,9 dollaria/tonni korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Helmikuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 53 euroa/MWh loppuvuodelle 2025. EUA-termiinihinta vuodelle 2025 oli tasolla 82 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2025 oli 109 dollaria/tonni.
Sääntely-ympäristö
Uusi EU-komissio aloittaa lainsäädäntötyönsä
Joulukuussa 2024 vahvistettiin virallisesti uusi Euroopan komissio vuosiksi 2024–2029. Kaikki nimitetyt komissaarit läpäisivät Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudet ilman muutoksia tehtävänjakoon. Teresa Ribera (Espanja) johtaa puhtaan siirtymän ohjelmaa. Dan Jørgensen (Tanska) vastaa energia-asioista ja Jessika Roswall (Ruotsi) ympäristöasioista.
Vuonna 2025 komissio julkaisee muutamia keskeisiä poliittisia aloitteita, kuten kilpailukykykompassin, puhtaan teollisuuden ohjelman ja lainsäädäntöpaketin hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Kaikilla tulevilla aloitteilla pyritään tukemaan komission poliittisia painopisteitä, joihin kuuluvat kilpailukyky ja päästöjen vähentäminen, turvallisuus ja puolustus sekä demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Komission odotetaan myös jatkavan pyrkimyksiään saavuttaa nykyiset ilmasto- ja energiatavoitteet sekä asettavan uudet tavoitteet vuodelle 2040 ja siitä eteenpäin.
Sääntelypainetta vesivoiman vaatimustenmukaisuuteen
Euroopan komissio aloitti loka–marraskuussa 2024 rikkomusmenettelyt useita jäsenmaita vastaan, koska ne eivät olleet noudattaneet vesipuitedirektiiviä (2000/60/EY). Näiden maiden joukossa ovat myös Ruotsi ja Suomi. Komission mukaan kumpikaan maa ei ole arvioinut riittävän usein erilaisia vedenkäyttötapoja koskevia valvontatoimia vesipuitedirektiivin mukaisesti. Jäsenmaille annettiin kaksi kuukautta aikaa vastata havaittuihin puutteisiin. Jos vastauksia ei pidetä tyydyttävinä, komissio voi antaa perustellun lausunnon, joka on muodollinen pyyntö noudattaa EU:n lainsäädäntöä. Jos rikkomusmenettelyt johtaisivat lopulta esimerkiksi vesivoimalaitosten lupien automaattiseen tarkistamiseen, se toisi epävarmuutta toimintaympäristöön ja heikentäisi investointiympäristöä.
Ruotsin kiinteistövero nousee
Ruotsin energiantuotannon kiinteistövero nousee kaudelle 2025–2030. Korotus on seurausta kuuden vuoden jaksoissa tehtävästä verotusarvojen oikaisusta, joka perustuu edellisen kauden tuottoihin ja kustannuksiin. Vuosien 2025–2030 korotus johtuu pääasiassa sähkön erittäin korkeista hinnoista vuonna 2022. Fortumin vuosittainen kiinteistövero Ruotsissa nousee. Fortum pitää sähköntuotannon korkeampaa kiinteistöveroa haitallisena, sillä se on esteenä investoinneille uuteen kapasiteettiin. Lisätietoja on Näkymät-osiossa.
Suomen hallitus edistää teollisuuden investointeja
Joulukuussa 2024 julkaistussa Suomen uudessa teollisuuspoliittisessa strategiassa linjataan Suomen teollisuuden elvyttämisen ja kasvun tavoitteet. Painopiste on uusien ratkaisujen edistämisessä teollisessa mittakaavassa. Puhdas energia tunnistetaan keskeiseksi alueeksi, jolla houkutellaan vihreitä teollisuusinvestointeja Suomeen. Energiamarkkinamalliin liittyviä konkreettisia politiikkatoimia käsitellään kuitenkin tarkemmin vasta energia- ja ilmastostrategiassa keväällä 2025.
Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä Suomen hallitus hyväksyi tammikuussa 2025 puhtaan siirtymän tukiohjelman teollisuuden investoinneille. Valtion tukeen ovat oikeutettuja uudet strategisesti tärkeät yli 30 miljoonan euron investointihankkeet, joiden tavoitteena on teollisuuden tuotantoprosessien hiilestä irtautuminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Tuki on rajattu 15–50 %:iin investointikustannuksista ja enintään 200 miljoonaan euroon yritystä tai konsernia kohden. Vaikutus Fortumiin on pääosin välillinen ja liittyy tukeen oikeutettujen toimialojen sähkönkäytön mahdolliseen lisääntymiseen.