Toimintaympäristö Q3 2024
Euroopan sähkömarkkinat
Kolmannella neljänneksellä energiahyödykkeiden kehitys oli vaihtelevaa. Maakaasun front-month-sopimus (TTF) vahvistui 12 % useiden toimitusriskien vuoksi, vaikka kysyntä pysyi heikkona. Hiilen (EUA) hinta heikkeni 8 %, kun tarjonta ylitti kysynnän fossiilisten polttoaineiden vähäisemmän käytön ja päästöoikeuksien tarjonnan lisääntymisen vuoksi, mikä johtui etupainotteisista REPowerEU-huutokauppamääristä.
Suuri sademäärä aiheutti pohjoismaisiin sähkönhintoihin kohdistuvaa painetta heinä- ja elokuussa. Tämän seurauksena spot-hinnat laskivat vesivoiman päätuotantoalueilla. Lisäksi ydinvoiman hyvä saatavuus kesäkuukausina ja lisääntyvä tuuli- ja aurinkovoimatuotanto vaikuttivat osaltaan Pohjoismaiden spot-hintojen laskuun. Syyskuussa siirtolinjojen rajoitukset ja ydinvoimahuollot johtivat tiukkaan sähkötasapainoon Suomessa vähäisen tuulivoimatuotannon päivinä. Estlink 2 -siirtolinja otettiin käyttöön pitkän tauon jälkeen syyskuun alussa, mikä johti Suomen ja Viron väliseen hintakytkentään.
Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 82 (79) terawattituntia vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Jatkuvan elpymisen myötä sähkön kysyntä Pohjoismaissa on nyt energiakriisiä edeltäneellä tasolla. Sähkökulutus Pohjoismaissa tammi–syyskuussa 2024 oli 289 (274) TWh.
Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä oli 295 (290) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon, mihin vaikutti teollisuustuotannon heikentyminen. Sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa tammi–syyskuussa 2024 oli 941 (931) TWh.
Vuoden 2024 kolmannen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 86 TWh eli 2 TWh yli pitkän aikavälin keskiarvon ja 4 TWh edellisvuoden tason yläpuolella. Pohjoismainen tulovirtaama oli hieman normaalia alhaisemmalla tasolla, kun taas vesivoimatuotanto oli lähellä normaalia. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 102 TWh eli 1 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 4 TWh edellisvuotta vähemmän
Kolmannella neljänneksellä Pohjoismaiden spot-hinnat olivat alhaisemmat kuin vuotta aiemmin Manner-Euroopan sähkönhintojen laskun ja uusiutuvan energian tuotannon kasvun vuoksi. Sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 19,9 (27,8) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 28,1 (44,2) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 13,3 (28,0) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 11,6 (20,5) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 76,0 (90,8) euroa/MWh.
Tammi–syyskuussa 2024 sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 37,8 (56,0) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 46,9 (54,9) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 33,5 (50,1) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 28,8 (38,6) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta vuoden kolmannella neljänneksellä oli 71,8 (99,5) euroa/MWh.
Lokakuun lopulla pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 48 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 40 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 102 TWh eli noin 1 TWh pitkän ajan keskiarvon yläpuolella ja alemmat kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 94 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 91 euroa/MWh vuodelle 2025.
Euroopan hyödykemarkkinat
Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 245 (249) TWh vuoden kolmannella neljänneksellä ja 1 165 (1 205) TWh tammi–syyskuussa. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot kasvoivat neljänneksen alusta (479 TWh) neljänneksen loppuun (601 TWh), jolloin ne olivat 6 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 44 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2019–2023).
Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden kolmannella neljänneksellä oli 35,6 (33,8) euroa/MWh ja tammi–syyskuussa 31,7 (40,8) euroa/MWh. Vuoden 2025 termiinihinta nousi neljänneksen aikana ja oli 39,0 euroa/MWh neljänneksen lopussa (33,5 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 2,9 euroa/MWh alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski neljänneksen aikana ja oli 65,6 euroa/tonni kolmannen neljänneksen lopussa (68,1 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 16,1 euroa/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 nousi kolmannen neljänneksen alusta (113,1 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (124,4 dollaria/tonni), jolloin se oli 5,9 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.
Lokakuun lopulla kaasun TTF-termiinihinta oli 43 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 66 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2024 oli 120 dollaria/tonni.
Sääntely-ympäristö
Uusi EU-komissio
Kesäkuussa 2024 pidettyjen eurovaalien jälkeen EU:n jäsenvaltiot ovat nimittäneet uudet komissaarit (komission kollegio) ja päättäneet alustavasti komissaarien vastuualueista. Euroopan parlamentti arvioi vielä komissaariehdokkaita, ja uuden komission on tarkoitus aloittaa työnsä marras–joulukuussa.
Energia- ja ilmastokysymykset kuuluvat useiden komissaarien mandaatteihin. Fortumille keskeisimpiä korkean tason prioriteetteja ovat vuoden 2040 ilmastotavoite, kohtuuhintaisen energian toimintasuunnitelma ja puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal). Olemme tyytyväisiä siihen, että komissaarien työtä ohjaavissa poliittisissa suuntaviivoissa ja toimeksiantokirjeissä otetaan huomioon teknologianeutraalius, puhdas energia ja pienydinvoimalat. Uuden komission kanta ydinvoimaan ja ydinvoimahankkeiden rahoitukseen EU:n seuraavissa budjettineuvotteluissa on kuitenkin edelleen auki.
Mario Draghin raportti EU:n kilpailukyvystä
Euroopan keskuspankin entisen pääjohtajan ja Italian entisen pääministerin Mario Draghin raportti EU:n kilpailukyvyn tulevaisuudesta julkaistiin 9.9.2024. Oikeudellisesti sitomaton raportti sisältää useita ehdotuksia Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi etenkin teollisuudessa ja energia-alalla. Fortumin kannalta on myönteistä, että raportissa määritettyjä keskeisiä prioriteetteja ovat investoinnit puhtaaseen energiasiirtymään sisältäen kaikki nettonollateknologiat. Draghi ehdottaa Euroopan teollisuuden energiakustannusten alentamista EU-tason ratkaisuilla, jotka eivät johda yhtenäismarkkinoiden pirstoutumiseen entisestään, sekä pitkäaikaisilla sopimuksilla, kuten sähkönhankintasopimuksilla ja hinnanerosopimuksilla.
Raportissa vaaditaan 800 miljardin euron vuosittaisia investointeja taloudellisten uhkien torjumiseen ja EU:n globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseen Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna. Tämän saavuttamiseksi Draghi kannattaa EU-tason koordinoinnin vahvistamista ja EU:n yhteistä velkaa, joka on yksi kiistanalaisimmista aiheista tulevissa EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034) koskevissa neuvotteluissa.
Ehdotus ydinvoiman rahoituskehyksestä Ruotsissa
Ruotsin hallituksen selvityshenkilö Mats Dillén esitteli 12.8.2024 ehdotuksensa ydinvoiman rahoitusmekanismista, jolla hallituksen tavoite uudesta ydinvoimasta voitaisiin saavuttaa. Tšekin ydinvoiman tukiohjelman innoittamana Dillén ehdottaa matalakorkoisia valtion lainoja, jotka kattavat aluksi 75 prosenttia arvioiduista 36 miljardin euron kokonaisinvestointikustannuksista, sekä indeksoituja hinnanerosopimuksia tuottojen tason takaamiseksi 40 vuoden ajanjaksolle ja riskinjakomekanismia investointien tuoton takaamiseksi sijoittajille. Fortum pitää ehdotusta ensimmäisenä tärkeänä askeleena ydinvoiman rahoituskehyksen luomisessa.
Kiinteistöverokannustin Ruotsissa
Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2025 Ruotsin hallitus pyrkii kannustamaan kuntia antamaan suostumuksen maatuulipuistoille tuulivoiman kiinteistöveroon perustuvalla taloudellisella korvauksella. Tämä luo uuden periaatteen, jonka mukaan valtio jakaa energiantuotannosta saatavat verotulot kuntien kanssa. Korvauksen lopulliset yksityiskohdat ovat vielä työn alla, mutta tämä voisi olla tärkeä askel kohti uuden uusiutuvan energian tuotannon paikallisen hyväksynnän lisäämistä.
Fossiilittoman jouston tukimekanismia tutkitaan Suomessa
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvityksen ja asettanut työryhmän arvioimaan jouston tarvetta energiamarkkinoilla kymmenen seuraavan vuoden aikana. Tavoitteena on selvittää, pitäisikö joustavan kapasiteetin tarjontaa lisätä hallituksen toimilla. Työryhmältä odotetaan ehdotusta EU:n sähkömarkkina-asetuksen mukaisen fossiilittoman jouston tukimekanismin luomiseksi helmikuun 2025 loppuun mennessä. Sen jälkeen tehdään poliittiset päätökset.
Fortum suhtautuu myönteisesti hallituksen aloitteeseen. Mahdollisen tukimekanismin vaikutus Fortumiin riippuu kuitenkin työryhmän suosituksista.