Säteilyturvallisuus
Työskentely niin kutsutulla valvomattomalla alueella ei eroa muusta teollisuustyöstä. Ne järjestelmät, jotka sisältävät tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita, sijaitsevat niin kutsutun valvonta-alueen sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja.
Työskentely ydinvoimalaitoksella
Työskentely niin kutsutulla valvomattomalla alueella ei eroa muusta teollisuustyöstä. Ne järjestelmät, jotka sisältävät tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita, sijaitsevat niin kutsutun valvonta-alueen sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja.
Valvonta-alue on rajattu, ja sinne kuljetaan ja sieltä poistutaan henkilömonitorien kautta. Alueen rajalla varmistutaan, että jokaisella valvonta-alueelle menevällä on perusvarustus ja annosmittarit. Valvonta-alueelta ei saa tuoda mitään ulos ilman huolellisia mittauksia.
Säteily ja ympäristö
Loviisan ydinvoimalaitoksen normaalista käytöstä aiheutuu ympäristölle hyvin vähän säteilyannoksia. Ydinvoimalaitoksen käytöstä lähiympäristön asukkaille koituva vuotuinen säteilyannos on niin pieni, ettei sitä pystytä mittauksin toteamaan.
Laskennallisesti arvioituna se on suuruusluokaltaan enimmillään tuhannesosa luonnon lähteistä aiheutuvasta annoksesta. Tämä tarkoittaa että voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä ympärivuotisesti asuvalle henkilölle aiheutuu voimalaitoksen päästöistä noin 0,001 mSv:n keskimääräinen altistus vuodessa. Tämä vastaa määrää, jonka paikkakuntalainen saa luonnonsäteilystä muutaman tunnin aikana. Itä-Uudellamaalla luonnon radonpitoisuus on korkea johtuen graniittisesta kallio- ja maaperästä.
Säteilyannos ja annosnopeus
Säteilyannos kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sen yksikkö on sievert (Sv). Annos ilmoitetaan usein sievertin tuhannesosina eli millisieverteinä (mSv) tai miljoonasosina eli mikrosieverteinä (µSv).
Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren annoksen ihminen saa tietyssä ajassa. Annosnopeuden yksikkö on sievertiä tunnissa (Sv/h).
Esimerkkejä säteilyannoksista
| Annoksen suuruus | Mitä annos aiheuttaa |
|---|---|
| 0,01 mSv | Hammasröntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos. |
| 0,1 mSv | Keuhkojen röntgenkuvauksesta potilaalle aiheutuva annos. |
| 2 mSv | Annos, jonka lentokoneessa työskentelevä saa kosmisesta säteilystä vuodessa. |
| 5,9 mSv | Suomalaiselle säteilystä (sisäilman radon, röntgentutkimukset jne.) aiheutuva keskimääräinen annos vuodessa (laskettu vuoden 2018 tietojen perusteella). |
| 100 mSV | Suurin säteilytyöntekijälle sallittu annos 5 vuoden aikana. |
| 1 000 mSv | Annos, joka alle vuorokaudessa saatuna aiheuttaa säteilysairauden oireita esim. väsymystä ja pahoinvointia. |
| 6 000 mSv | Annos, joka äkillisesti saatuna saattaa johtaa henkilön kuolemaan. |
Esimerkkejä säteilyn annosnopeuksista
| Annosnopeus | Esimerkki |
|---|---|
| 0,05–0,30 µSv/h | Luonnon taustasäteily Suomessa. |
| 0,2–0,4 µSv/h | Annosnopeus, jonka ylittyessä automaattinen säteilymittari hälyttää STUKin päivystäjän. Suomessa jokaisella mittausasemalla on oma hälytysraja, jonka taso määräytyy asemakohtaisesti. Hälytysrajat Suomessa ovat 0,2 - 0,4 µSv/h. Erot johtuvat pääasiassa mittausanturin ympärillä olevan maaperän luonnon radioaktiivisuuden tasosta. |
| 5 µSv/h | Annosnopeus lennettäessä 12 kilometrin korkeudessa. |
| 5 µSv/h | Tsernobylin onnettomuuden aikana suurin mitattu annosnopeus Suomessa. |
| 100 µSv/h | Sisälle suojautuminen on tarpeen. |
Säteilyannokset ja annosnopeudet, lähde: STUK.fi