Tutustu Loviisan voimalaitoksen Meidän ympäristömme 2021 -raporttiin
Loviisan voimalaitoksen ympäristöraportti: Meidän ympäristömme 2021
In EnglishPuhtaan energian tuotanto ja kestävä kehitys ovat Fortumin strategian ytimessä. Vuonna 2021 Loviisan voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 8,2 TWh (netto). Se vastaa reilua kymmentä prosenttia Suomen sähköntuotannosta.
Loviisan voimalaitoksen ja hiilidioksidivapaan ydinvoiman rooli puhtaan energian tuottajana on ilmastonmuutoksen hillinnässä merkittävä. Ydinvoiman elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat samaa tasoa kuin tuuli-, vesi- ja aurinkovoimalla.
Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotannolla vältetään Suomessa vuosittain noin 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään verrattuna siihen, että vastaava määrä tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla.
COVID-19-pandemian puhkeamisen jälkeen tärkein tehtävämme on ollut oman henkilöstön ja urakoitsijoiden työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaaminen sekä liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
Loviisan voimalaitoksen turvallisuustekninen kunto säilyi hyvänä, ja sekä tuotanto että laitteiden käytettävyys olivat erittäin korkealla tasolla. Hyvä laitosturvallisuus on työntekijöiden ja ympäristön kannalta turvallisen ja tehokkaan toiminnan ehdoton edellytys ja merkki ammattitaidosta.
Vuonna 2021 pysyimme ympäristövaikutusten osalta kaikilta osin lupaehtojen rajoissa.
Säteilyturvallisuus
Loviisan voimalaitoksen henkilökunnan vuotuinen kollektiivinen säteilyannos oli vuonna 2021 laitoksen käyttöhistorian matalin. Tämä osoittaa, että pitkäjänteinen työ säteilyturvallisuuden saralla tuottaa hyviä tuloksia.
Radioaktiivisten aineiden päästöt ympäristöön olivat vuonna 2021 aiempien vuosien tapaan huomattavasti alle ydinvoimalaitoksen päästöille asetettujen rajojen.
Päästö- ja meteorologisten tietojen avulla arvioitu ympäristön asukkaan saama säteilyannos oli noin 0,2 % asetetusta annosrajasta. Loviisan voimalaitokselta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden ympäristön asukkaille aiheuttama säteilyannos muodosti vain vähäisen lisäyksen verrattuna muista lähteistä (kuten esimerkiksi radon ja lääketiede) saatuun säteilyannokseen.
Voimalaitoksen ympäristössä toteutettavan säteilyvalvontaohjelman avulla havaittiin satunnaisesti laitokselta peräisin olevia radionuklideja, mutta havaitut pitoisuudet olivat hyvin pieniä.
Jätehuolto
Loviisan voimalaitoksella jätehuolto koostuu kahdesta eri osa-alueesta: ei-valvonta-alueen ja valvonta-alueen jätehuollosta. Kaikki valvonta-alueella syntyvät jätteet käsitellään radioaktiivisena. Valvonta-alueen ulkopuolella syntyvä jäte voidaan käsitellä tavanomaisen teollisuuslaitoksen jätteiden tapaan.
Jätteen syntyä pyritään ehkäisemään ja kierrätettävän jätteen osuutta kasvattamaan. Vuonna 2021 voimalaitokselta toimitettiin muualle käsiteltäväksi jätteitä noin 695 tonnia. Voimalaitokselta pois viedystä jätteestä kaatopaikalle päätyi 22 %, hyödynnettäväksi joko materiaalina tai energiana 56 %. Vaarallisena jätteenä käsiteltiin 14 %.
Valvonta-alueella syntyvät jätteet lajitellaan karkeasti kolmeen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojätteet), keskiaktiiviset jätteet (nestemäinen jäte) ja korkea-aktiivinen jäte (käytetty polttoaine). Huoltojätteet vapautetaan valvonnasta ei-aktiivisena tavanomaisen jätehuollon piiriin tai loppusijoitetaan voimalaitosalueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan. Myös nestemäiset kiinteytetyt jätteet loppusijoitetaan loppusijoitustilaan.
Tehokkaan lajittelun ja pakkaamisen ansiosta vuonna 2021 huoltojätettä meni loppusijoitukseen pieni osuus. Nestemäinen jäte puhdistetaan, ja johdetaan mereen, tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja loppusijoitetaan. Käytetty polttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta Eurajoelle.
Jäähdytysvesi
Voimalaitoksen merkittävin ympäristövaikutus on jäähdytysveden aiheuttama lämpökuorma mereen, sillä laitoksen läpi kulkiessaan jäähdytysvesi lämpenee noin 10 astetta. Käytännössä kaksi kolmasosaa reaktorin tuottamasta lämpöenergiasta päätyy jäähdytysveden mukana mereen. Lämpötilamittausten mukaan purkuvesi kohottaa meriveden lämpötilaa kasvukaudella noin 1–2,5 astetta yhden–kahden kilometrin etäisyydellä purkupaikasta.
Jäähdytysveden purkualue pysyy sulana läpi talven. Sulan ja heikon jään alueen koko riippuu talven lämpötiloista. Voimalaitos käytti vuoden 2021 aikana merivettä jäähdytykseen yhteensä noin 1 394 miljoonaa m3 ja sen aiheuttama lämpökuorma mereen oli 57 337 terajoulea.
Ympäristöluvan mukaan jäähdytysvettä saa johtaa mereen enintään 1 800 milj. m3 vuodessa ja 56 m3/s. Jäähdytysveden mukana mereen johdettava lämpömäärä saa puolestaan olla enintään 60 000 terajoulea vuodessa. Luvan määrittelemiä raja-arvoja ei ylitetty vuonna 2021.
Käyttövesi
Voimalaitoksen tarvitsema prosessi- ja talousvesi otetaan Lappominjärvestä, joka sijaitsee noin 5 kilometriä pohjoiseen voimalaitokselta.
Otettu vesi puhdistetaan ennen käyttöä vesilaitoksella. Prosessivedeksi menevä vesi käsitellään lisäksi täyssuolanpoistolaitoksella. Vuonna 2021 Lappominjärvestä otettiin vettä yhteensä noin 137 841 m3.
Käyttöveden ottoluvan mukaan voimalaitokselle saa ottaa järvestä vettä enintään 180 m3/h lyhytaikaisesti ja enintään 150 m3/h neljännesvuosittain.
Jätevedet
Syntyvät talousjätevedet käsitellään voimalaitosalueen biologis-kemiallisella jätevedenpuhdistamolla, jonne vuonna 2021 johdettiin jätevettä noin 18 375 m³.
Ympäristöluvan mukaan talousjätevedet on puhdistettava niin, että mereen johdettavien jätevesien biologinen hapenkulutus (BOD7ATU) on enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l vuosikeskiarvoina laskettuina. Puhdistustehon on oltava molempien suureiden osalta vähintään 90 %.
Tarkkailutulosten mukaan puhdistamolla päästiin lupaehdon mukaisiin tuloksiin: puhdistetun jäteveden biologinen hapenkulutus oli vuonna 2021 keskimäärin 1,4 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 0,16 mg/l. Talousjätevesien aiheuttama kuormitus vuonna 2021 oli 3,1 kg fosforia, 654 kg typpeä ja 179 kg kiintoainetta.
Voimalaitoksen ympäristöluvassa ei ole asetettu raja-arvoja prosessijätevesien kuormitukselle. Prosessijätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta seurataan kuitenkin tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä.
Prosessijätevesien aiheuttama kuormitus vuonna 2021 oli 5,6 kg fosforia, 1279 kg typpeä ja 40 kg kiintoainetta. Loviisan voimalaitoksen osuus Hästholmenin lähimerialueen kokonaiskuormituksesta oli vuonna 2021 fosforin osalta n. 1 % ja typen osalta n. 5 %.
Ympäristöpoikkeamat
Loviisan voimalaitoksella ei tapahtunut vuonna 2021 luparajaylityksiä eikä muita lupaehtorikkomuksia.
Avainluvut 2021
Työturvallisuus
| Työtapaturmat | 2022 | 2021 |
|---|---|---|
|
Oma henkilökunta Ulkopuolinen henkilökunta |
1 kpl 3 kpl |
1 kpl 3 kpl |
| Havaintoilmoitukset | 1 830 | 1 440 |
Henkilöstö
| 2021 | 2021 | |
|---|---|---|
| Oma henkilöstö | 549 | 532 |
| Laitoksen ulkopuolinen henkilöstö | ||
|
Fortumin tekninen tuki Espoossa Vakituiset urakoitsijat Kesätyöntekijät Ulkopuolinen henkilöstö vuosihuolloissa |
170 100 80 750 |
170 100 82 Noin 650 |
Päästöt
| Päästöt ilmaan | 2022 | 2021 | Sallittu vuosipäästö |
|---|---|---|---|
| Jalokaasut, TBq (Kr-87 ekvivalentti) | 5,2 | 5,5 | 14 000 |
| Jodi, TBq (I-131 ekvivalentti) | 0,0000002 | 0,0000006 | 0,22 |
| Päästöt veteen | |||
| Jäähdytysvesi, milj.m³ | 1 324 | 1 394 | 1 800 |
| Lämpökuorma mereen, TJ | 55 156 | 57 337 | 60 000 |
| Tritium, TBq | 15,4 | 14,3 | 150 |
| Muut radioaktiiviset nuklidit, TBq | 0,00007 | 0,0001 | 0,89 |
Jätevedet
| Talousvesien aiheuttama vuosikuormitus | 2021 | 2020 |
|---|---|---|
| Biologinen hapenkulutus, kg | 26 | 66 |
| Kemiallinen hapenkulutus, kg | 195 | 655 |
| Fosfori, kg | 3,1 | 3,1 |
| Typpi, kg | 654 | 932 |
| Kiintoaine, kg | 179 | 180 |
| Talousjätevesimäärä, m3 | 18 375 | 19 443 |
| Prosessijätevesien aiheuttama vuosikuormitus | ||
| Fosfori, kg | 5,6 | 2,3 |
| Typpi, kg | 1 279 | 929 |
| Kiintoaine, kg | 40 | 74 |
| Prosessijätevesimäärä, m3 | 225 315 | 218 580 |
Ydinvoima Fortumissa
Luotettavaa tuotantoa
Ydinvoimatoimintamme tärkein tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti ja kilpailukykyisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä noudattaen ydin- ja säteilyturvallisuuden, jätteiden turvallisen käsittelyn ja ydinaineiden valvonnan periaatteita.
Jatkuvan parantamisen periaate
Toimintamme perustuu korkeatasoiseen turvallisuuskulttuuriin ja laatuun sekä jatkuvaan parantamiseen.
Kansainvälisesti arvostettu osaaja
Turvallisuuden ja kilpailukyvyn edellytyksenä on oman osaamisemme jatkuva pitäminen alan kärjessä. Ydinvoimapalveluliiketoimintamme nojaa tähän huippuosaamiseen, ja asiakkaat ovat tuottamiemme ratkaisujen keskiössä.