Mikä on jousto, jossa kaikki voittavat?
Eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina sähköverkko on koetuksella, esimerkiksi sydäntalvella, kun pakkaset paukkuvat ja lämpöä ja valoa tarvitaan. Tiettyinä ajankohtina, vaikka valoisana kesäpäivänä, kapasiteettia piisaa. Entä jos energiaa pystyisi jakamaan ihmisten kesken fiksusti? Joustavassa järjestelmässä kaikki voittavat.

Eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina sähköverkko on koetuksella, esimerkiksi sydäntalvella, kun pakkaset paukkuvat ja lämpöä ja valoa tarvitaan. Tiettyinä ajankohtina, vaikka valoisana kesäpäivänä, kapasiteettia piisaa. Entä jos energiaa pystyisi jakamaan ihmisten kesken fiksusti? Joustavassa järjestelmässä kaikki voittavat.
Suomalaisten sähkönkulutus on suurimmillaan aamulla 7-9 välillä ja illalla 17-19 välillä. Aamulla särvitään aamupuurot ja keitellään aamukahvit. Silloin aukeavat myös päiväkodit, koulut, tehtaat ja työpaikat. Illemmalla kokataan päivälliset ja saunotaan. Myös ajanviete syö sähköä. Kotien pelikoneet surahtavat käyntiin ja lisäksi harrastuspaikat, kuten jää- ja urheiluhallit, täyttyvät innokkaista käyttäjistä.
Englannissa tunnetaan ruuhkailmiö nimeltä The Great British Kettle Surge, jolloin sähköverkko huutaa hoosiannaa kun miljoonat britit kuningasta myöten valmistautuvat nostamaan teekupposen huulilleen. Suomessa koko vuoden kulutuspiikki asettuu Suomessa usein joulunodotukseen. Hyvä esimerkki on jouluaaton aatto, kun lähes miljoona suomalaista asemoi kinkun uuniin kypsymään. Silloin myös imurit, liedet ja muut kodinkoneet ovat tehokäytössä. Käypä joku vielä saunassakin pukkia odotellessa.
Kysyntäjousto mahdollistaa vastuullisen tulevaisuuden
Sähkön kysynnän ja tarjonnan on oltava tasapainossa vuoden jokaisella sekunnilla. Pelkän aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen ei onnistu, sillä aina ei aurinko paista eikä tuule. Pilvisenä päivänä tai tyynellä voidaankin hurauttaa käyntiin vaikkapa vesivoima, mutta sitä ei ole tarjolla rajattomasti. Ennen haastetta on ratkottu vahvistamalla sähköverkkoa ja käynnistämällä varavoimalaitoksia, mikä on kallista ja saastuttavaa puuhaa. Fortum Spring on uudenlainen tapa, joka auttaa yrityksiä ansaitsemaan ja tekee verkosta samalla vakaamman.
”Fortum Springiä voisi ajatella jättimäisenä paristona, johon kerätään talteen käyttämätöntä verkon energiaa ja otetaan käyttöön silloin kun sitä tarvitaan. Kysyntäjoustossa on siis kyse olemassa olevien resurssien käyttämisestä yhä tehokkaammin, vähän kuten kierrätyksessä.”, sanoo Business Development Manager Antti Mäkinen.
Hyvä esimerkki käyttäjästä on datakeskus, jossa on paljon energiaa varastoituna varavirtalähteisiin. Fortum Springin avulla tätä voidaan hetkellisesti – noin 10-30 sekunnin ajan kerrallaan – käyttää kulutuspiikin aikana ja vakauttaa verkkoa. Samalla yritys hyötyy antamalla yhteiskäyttöön energiaa, jota se ei sillä hetkellä tarvitse. ”Parhaimmillaan rahaa tulee ihan vain valmiudesta käyttää varavirtaa, ilman että sitä edes käytetään. Kaikki voittavat”, Mäkinen sanoo.
Miksi minun pitäisi joustaa?
Tulevaisuudessa, kun yhteiskunta sähköistyy entisestään, kysyntäjousto tarjoaa tavallisille kuluttajillekin uusia mahdollisuuksia. Jo tuhannet aurinkopaneeleita omistavat suomalaiset toimivat tälläkin hetkellä sähköntuottajina, ja myyvät ylijäämäsähkön takaisin verkkoon.
”Tavalliselle ihmiselle kysyntäjousto tuo mukanaan mahdollisuuden säästää rahaa huomaamattaan.”, Mäkinen selittää. Joustavaan järjestelmään voi liittyä mukaan hankkimalla vaikkapa älykkään lataus- tai lämpöpumppujärjestelmän kotiin – mikäli ei satu jo kuulumaan kaukolämmön piiriin.
Yrityksille kysyntäjousto on kiinnostava tapa siirtää oman sähkönkulutuksensa ajankohtaa, kuten monet pörssisähkön käyttäjät tekevät jo pestessään öisin pyykit halvan sähkön aikaan. Kysyntäjoustossa ei siis vain säästetä energialaskussa vaan siihen osallistumalla voi jopa saada rahaa taskuun.
”Esimerkkejä kysyntäjoustoa hyödyntävien yritysten toiminnoista löytyy jo runsaasti. Niitä ovat muun muassa sähköautojen pikalatausasemat, datakeskukset ja teleoperaattorien tukiasemat, mutta mahdollisuudet ovat moninaiset”, Mäkinen listaa. Monissa, vaikkapa elintarvike- tai raskaan teollisuuden prosesseissa, on paljon energiaa varastoituneena esimerkiksi jatkuvasti tuotetuksi lämmöksi, höyryksi tai vaikkapa valoksi, kuten kasvihuoneissa. Kysyntäpiikin aikaan tätä tuotantoa voidaan usein rajoittaa prosessin siitä kärsimättä. Toisaalta tuulisina päivinä tuotantoa voidaan tehdä ennakkoon, mikä estää sähkön ylituotannosta tulevia haasteita.
Muun muassa tähän Fortum uuden strategiansa mukaan keskittyy, auttaen yhteiskuntia saavuttamaan hiilineutraaliuden ja asiakkaita kasvamaan sekä dekarbonisoimaan prosessejaan luotettavalla ja tuottavalla tavalla, silti tasapainossa luonnon kanssa.