Vesi- ja tuulivoima ovat Suomen yleisimmät uusiutuvan energian tuotantomuodot. Vedestä ja tuulesta tuotetaan päästötöntä sähköä kustannustehokkaasti. Sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on aina oltava tasapainossa, joten tuulivoiman kaltaisen, säästä riippuvaisen tuotannon lisääntyminen asettaa uusia vaatimuksia sähköjärjestelmämme joustavuudelle.
Vesi- ja tuulivoima pelaavat hyvin yhteen
Yhtälö on lopulta yksinkertainen: kun tuulee, voidaan vettä säästää ja samalla sähkön hinta laskee. Kun on tyyntä, voidaan vesivoimalla tuottaa nopeasti tarvittava sähkömäärä ajamalla enemmän vettä vesivoimalaitosten turbiinien läpi. Tästä johtuen vesivoimasta puhutaan usein ”säätövoimana” – sillä säädetään sähköjärjestelmä tasapainoon sekä vastataan kulutuksen ja muun tuotannon vaihteluun.
Tuulivoima sopii luonteeltaan vastaamaan Pohjoismaille tyypilliseen sähkön kulutuksen kausivaihteluun. Talvella tuulee huomattavasti enemmän kuin kesällä, mutta myös sähkön kulutus on suurempaa. Toisinaan pakkasen kiristyessä tuuli tyyntyy, ja silloin tuulivoimalla tuotettua sähköä voidaan täydentää lisäämällä vesivoiman tuotantoa.
Säädettävän ja joustavan vesivoiman merkitys kasvaa tuulivoiman lisääntyessä. Vesivoima kykenee tasaamaan energian tuotannon ja kulutuksen eroja vuodenaikojen, viikkojen, päivien ja minuuttien aikajaksoilla. Vesivoima mahdollistaa näin myös tuulivoiman määrän kasvun ja on siten osaltaan vihreän siirtymän mahdollistaja.
Suomen energiapaletista on viime vuosina poistunut säädettävää fossiilista energiantuotantoa, mikä on ilmaston kannalta hyvä asia. Samanaikaisesti tuulivoiman osuus Suomen sähköstä kasvaa kovaa vauhtia.
Miten tuulivoiman vaihtelun aiheuttama säätötarve hoidetaan tulevaisuudessa, kun vesivoima yksin ei riitä? Kysyntäjousto auttaa meitä kuluvana talvena, mutta pidemmällä aikavälillä tarvitaan lisää tuotantokapasiteettia ja säätövoimaa.
Kysyntäjousto avainasemassa kuluvana talvena
Lyhyellä tähtäimellä pohjoismaisella tuonnilla ja kulutuksen joustolla on suuri vaikutus Suomen säätövoiman tarpeeseen. Sähkön tuontia muista pohjoismaista ei kuitenkaan voida lisätä nopeasti suurissa määrin. Sen sijaan sähkönkäytön fiksulla ajoittamisella voidaan tehdä tulevana talvena paljon.
Tärkeimmässä roolissa ovat yritykset, jotka käyttävät toiminnassaan paljon sähköä. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäyhtiöt sekä suuret teollisuuslaitokset. Ne voivat rajoittaa sähköä kuluttavia toimintoja silloin, kun sähkön hinta on korkea ja sähkön saatavuus heikkoa.
On ollut ilo huomata, kuinka myös suomalaiset kuluttajat ovat onnistuneet säästämään runsaasti sähköä muun muassa sisälämpötilaa laskemalla sekä saunomalla ja lataamalla sähköautoja silloin, kun sähkö on halvempaa. Näin toimimalla voimme kaikki kantaa kortemme kekoon ja turvata sähkön riittävyyttä. Samalla pienenee sähkölaskukin.
Katse nykyisen kriisin yli
Pitkällä tähtäimellä tarvitsemme lisää päästöttömän sähkön tuotantokapasiteettia ja säätövoimaa. Uuden energiantuotannon lisääminen edellyttää sille suotuisaa ja vakaata yhteiskunnallista ilmapiiriä, toimivia markkinoita, lainsäädäntöä, sujuvia lupaprosesseja sekä hyviä kaupallisia edellytyksiä.
Omavaraisuuden lisäksi tarvitaan hyviä siirtoyhteyksiä muiden maiden kanssa – yhteinen laaja markkina lisää kustannustehokkuutta ja parantaa sähköjärjestelmän edellytyksiä selvitä poikkeustilanteista. Nyt on juuri oikea hetki katsoa nykyisen kriisin yli ja varmistaa, että Suomen sähköhuolto on turvattu myös tulevissa maailman mullistuksissa.
