Yhteiskuntien digitalisoituminen auttaa 1,5 asteen mukaisen ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Digitalisaatio vähentää hiilidioksidipäästöjä: verkkolaskujen päästöt ovat pienemmät kuin paperilaskujen, virtuaalikokoukset vähentävät matkustustarvetta, jakamistalous nojaa digitaalisiin palveluihin, tekoäly ja big data optimoivat rakennusten energiatehokkuutta jne. Datan ja pilvipalveluiden käyttö kuitenkin myös kasvattaa energiankulutusta. Sähköä tarvitaan paitsi tiedon siirtoon myös data- eli palvelinkeskusten viilentämiseen.
Palvelinkeskusten osuus on jo nyt noin kolme prosenttia maailman yhteenlasketusta energiankulutuksesta ja kasvu jatkuu digitalisaation edetessä. Suomi ja muut Pohjoismaat voivat tarjota palvelinkeskuksille hiilineutraalia, datakeskusten ilmastovaikutusta merkittävästi pienentävää sähköä, toimintavarmasti.
Datakeskukset tuottavat paljon lämpöä. Tyypillisesti palvelinten tuottama lämpö menee harakoille, kun sitä ei voida hyödyntää. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa hukkalämpö voidaan kuitenkin usein hyödyntää lähes sataprosenttisesti liikerakennusten ja kotien lämmittämisessä kaukolämpöjärjestelmän avulla. Hyvä esimerkki win-win-tilanteesta on Espoon ilmastotavoitteita tukeva Espoo Clean Heat -projekti. Espoon päästöjen vähentämistä vauhdittaisi merkittävästi uusi iso palvelinkeskus, jonka hukkalämmöllä korvattaisiin lämmitykseen vielä toistaiseksi käytettävää kivihiiltä.
Isot ilmastoystävälliset palvelinkeskukset ovat merkittäviä investointeja kaupunkien ja koko Suomen talouteen ja hyvinvointiin. Kansainvälisten datakeskusyhtiöiden konesali-investoinnit Suomeen ovat parhaimmillaan samaa miljardikokoluokkaa kuin kotimaisen metsäteollisuuden investoinnit. Rakennusaikaisen työvoiman tarpeen lisäksi isot datakeskukset työllistävät pysyvästi satoja ihmisiä erilaisiin tehtäviin. Datakeskusyhtiöt kartuttavat myös kuntien verokertymää.