Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että jääkaappi pysyy kylmänä ja että töpselistä tulee virtaa myös myrskysäällä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava jatkuvassa tasapainossa, jotta sähköä riittää kaikkina aikoina niin kotitalouksien kuin teollisuudenkin tarpeisiin. Samalla valveutunut kuluttaja on tietoinen siitä, että kulutetun sähkön alkuperällä on tärkeä rooli henkilökohtaisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.
Kaikista ihmisen aiheuttamista päästöistä noin kaksi kolmannesta syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta. Erityisesti Pohjoismaissa sähköntuotannon päästöt ovat vähentyneet nopeasti ja täällä tuotettu sähkö on 90-prosenttisesti hiilidioksidipäästötöntä – vesi-, ydin, tuuli-, tai aurinkovoimaa. Keski-Euroopassa tilanne on haastavampi, koska mittakaava ovat suurempi eikä vesivoimaa ole samassa suhteessa saatavilla.
Sähkön osuus käyttämästämme energiasta EU:ssa on kuitenkin vain noin 20 prosenttia, ja siksi sähköntuotannon tekeminen päästöttömäksi ei johda vielä kovin pitkälle. Tarvitaan järjestelmätason energiamurros. Ratkaisuksi nähdään laajamittainen sähköistäminen. Sen avulla voidaan vähentää etenkin lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden päästöjä. Sähköistäminen ei sovellu sellaisenaan kaikille aloille, mutta puhtaalla sähköllä voidaan valmistaa puhdasta ja varastoitavaa vetyä, josta povataan yhtä energiatulevaisuuden tärkeimmistä palasista.
