Ympäristötoimet monimuotoisessa Ambrickassa
Fortumin tavoitteena on turvata yhteiskunnan toiminta tuottamalla sähköä, samalla vähentäen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Pyrimme jatkuvasti suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjä, joihin vesivoiman tuotanto paikallisesti vaikuttaa.
Tarve
Dalälvenin alajuoksulla sijaitsevassa Ambrickassa on kosteikkoa, jossa elää monia kalkkipitoiseen ympäristöön sopeutuneita uhanalaisia lajeja. Tämäntyyppisiä harvinaisia luonnonympäristöjä kutsutaan yleensä letoiksi. Nykyisin lettoja uhkaa umpeenkasvu.
Tavoite
Ambrickassa tavoitteena on niittää avoniittyjä laidunkasvillisuuden palauttamiseksi. Alueella on seitsemän hehtaaria arvokasta luonnonympäristöä, jota hoidetaan luonnonmonimuotoisuutta suosivalla tavalla.
Toimenpiteet 2022
Vuonna 2022 Ambrickassa on niitetty korkeaa heinää ja harvennettiin taimikkoa. Näin tärkeä luonnonympäristö säästyy umpeenkasvulta ja siitä riippuvaisten lajien elinolot voidaan turvata.
Tilanne
Vuoden 2022 toimenpiteet on tehty, mutta Ambricka sisältyy Upplandsstiftelsen-yhdistyksen kanssa vuonna 2009 laadittuun luonnonhoitosuunnitelmaan, joka on voimassa vielä 10 vuotta. Sen tarkoituksena on varmistaa toimenpiteiden jatkuminen ja pysyvät tulokset.
Avoniittyjen suojelu
Ambrickan runsaslajinen letto sijaitsee noin 13 kilometriä koilliseen Untran vesivoimalaitoksesta ja noin 5 kilometrin päässä Lanforsenin vesivoimalaitoksesta. Dalälvenin etelärannan lähistöllä sijaitseva suistoalue on biologisesti erittäin monimuotoinen. Ambricka sijaitsee Fortumin omistamalla maa-alueella ja sitä hoitaa Upplandsstiftelsen.
Vuosien varrella kosteikkojen umpeenkasvua on estetty erilaisin toimin. Suuri osa Ambrickan avoletoista, joilla elää paljon lintuja, oli vaarassa metsittyä kokonaan 2000-luvun alussa. Upplandsstiftelsen otti yhteyttä Fortumiin ja Bergvik Skogiin, jotka suhtautuivat myönteisesti leton suojeluun.
Nykyisin niittoja tehdään säännöllisesti, jotta maisema pysyy avoimena ja suotuisana elinalueena muun muassa linnuille, perhosille ja korennoille.
Ennen niittoja
Letto on vaarassa kasvaa umpeen. Kuva: Pär Eriksson / Upplandsstiftelsen
Olosuhteiden muutos
Ihmisten toiminta ja ympäristön muutokset ovat aikojen myötä muuttaneet alueen luontoa ja maastoa. Nykyisin tätä luonnonympäristöä uhkaa ennen kaikkea umpeenkasvu. Suuri osa Ambrickan letoista oli perinteisessä käytössä 1930-luvulle asti, jolloin vielä korkeaa heinää niitettiin karjan rehuksi.
Lanforsenin voimalaitoksen perustamisen aikoihin 1930-luvulla Storfjärden padottiin ja suuri osa ruohikoista jäi veden alle. Osaan ruohikoista on ajan mittaan muodostunut nykyisiä lettoja.
Vuosina 2016–2017 raivattiin noin 23 hehtaarin suuruinen ala kosteikkojen ennallistamiseksi. Alueelta on sen jälkeen raivattu puuntaimia, pensaikkoa ja korkeaa ruohoa, joten Dalälvenin rantavyöhykkeellä on nyt avointa maastoa. Työtä on rahoitettu Fortumin ympäristörahastosta sekä lääninhallituksen lettoja koskevasta toimenpideohjelmasta.
Niittojen jälkeen
Avoin maasto suosii monia uhanalaisia lajeja. Kuva: Pär Eriksson / Upplandsstiftelsen
Uhanalaisten lajien suojelu
Alueella olevia putkilokasveja, kovakuoriaisia, lintuja, korentoja ja perhosia kartoitettiin vuonna 2018 säännöllisten niittojen tulosten dokumentointia ja seurantaa varten. Työhön saatiin tukea lääninhallituksen lettoja koskevasta toimenpideohjelmasta.
Kartoitusten yhteydessä on löydetty useita kiehtovia lajeja. Alueella kasvaa muun muassa uhanalaisia kämmekkäkasveja, kuten sääskenvalkkuja ja kiiltovalkkuja, ja siellä elää esimerkiksi merikotkia, kurkia ja keltavästäräkkejä. Kosteikoissa viihtyvät myös monet hyönteiset, kuten tummaverkkoperhoset ketokultasiipi ja kääpiötytönkorennot.
Upplandsstiftelsen-yhdistyksen vuonna 2021 tekemä arviointi osoitti, että monet jokivarren tärkeistä luonnonarvoista ovat lisääntyneet ja useiden aiemmin uhanalaisten lajien uhanalaisuusluokitus on parantunut 10 vuoden takaisesta.
Kuvassa kartoituksessa havaittu nokiverkkoperhonen. Kuva: Pär Eriksson/Upplandstiftelsen